Lumijälkien laskenta käynnistyy pelloilta – riistakolmioille kannattaa suunnata heti sopivalla kelillä
Peltokolmioiden laskenta alkaa 1. tammikuuta, riistakolmioiden pari viikkoa myöhemmin 15. tammikuuta.
Lumijälkien onnistunut laskenta edellyttää yhtenäistä ja tuoretta lumikerrosta. Kuva: Jarkko SirkiäRiistanisäkkäiden lumijälkien laskenta käynnistyy alkuvuonna, muistuttaa Luonnonvarakeskus (Luke).
Peltokolmioilla laskenta alkaa tänään perjantaina ja jatkuu helmikuun loppuun saakka.
Riistakolmioilla vapaaehtoiset voivat aloittaa laskennan perjantaina 15. tammikuuta. Laskenta-aika päättyy Etelä- ja Keski-Suomessa helmikuun lopulla ja Pohjois-Suomessa 15. maaliskuuta.
"Luke seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja. Tuleva lumijälkilaskenta on järjestyksessä 33. talvinen riistakolmiolaskenta ja 23. peltokolmiolaskenta", kertoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén.
Jälkilaskennan onnistuminen vaatii yhtenäisen ja tuoreen lumikerroksen. Siksi laskenta kannattaa toteuttaa heti sopivien kelien sattuessa.
Lumen puutteen lisäksi laskennan voivat estää liian syvä lumipeite tai lumen kova rakenne. Jos pehmeää lunta ei ole riittävästi, on pienten nisäkkäiden jälkien havaitseminen haastavaa.
"Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa. Edellinen talvi oli ennätyksellisen lämmin koko maassa, eikä lumitilanne suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja", Lindén toteaa.
Riistanisäkkäiden lumijälkien lisäksi laskijat merkitsevät kartalle näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.
Kolmiolaskenta antaa arvokasta tietoa lajien pitkän aikavälin kannanmuutoksista
Luken Lindénin mukaan riista- ja peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa.
Talvilaskentojen tuloksia ei käytetä metsästyksen säätelyssä yhtä suoraviivaisesti kuin kesälaskentojen tuloksia.
Lumijäljet antavat kuitenkin äärimmäisen tärkeää tietoa monien lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista, Luke muistuttaa.
Laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisesti Riistakolmiot.fi-palvelussa.
Sivulta löytyvät myös tulokset koko laskentahistorian ajalta sekä kolmiokohtaiset raportit, jotka päivittyvät laskennan edetessä.
Lue lisää:
Riistakolmio
- Perustettu metsäriistan runsauden seurantaan.
- Pysyvä laskentareitti.
- Tasasivuinen kolmio. Sivut neljä kilometriä.
- Laskentalinjan kokonaispituus 12 kilometriä.
- Riistakolmioilla laskennat tehdään kesäisin ja talvisin.
- Talvisin lasketaan myös peltovaltaiseen maastoon perustetut peltokolmiot. Niiden pituus on kuusi kilometriä eli kaksi kilometriä sivu.
- Lähde: Luke ja riistakeskus
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
