Lauri Elovainio kulkee kuusikon läpi taimikkoon. ”Yhteismetsämme tuottaa tasaisesti, koska meillä on eri kasvuvaiheessa olevaa metsää.” Kuva: Jyrki Luukkonen
Lauri Elovainio perusti yhteismetsän veljensä ja serkkunsa kanssa – ”Kun metsätilat pirstaloituvat, ne jäävät helposti hoitamatta”
Muroleen yhteismetsä on lajissaan ensimmäinen Ruovedellä. Siihen kuuluu yhteensä 222 hehtaaria metsää.Tilaajalle
Lauri Elovainio harppoo tutuksi käyneessä kuusikossa Korpivarjakan tilalla Ruoveden Muroleen kylällä. ”Tunnen metsäni aika hyvin, koska kuljen täällä marja- ja sienikorin sekä pyssyn kanssa ja välillä ihan muuten vain”, hän kertoo.
Hän asuu perheineen Kirkkonummella mutta viettää ympäri vuoden runsaasti aikaa mökillään Muroleessa. Etätyömahdollisuudet ovat nykyään aivan loistavat, Elovainio kehuu.
”Vaimon kanssa tulemme mökille usein jo torstaina. Seuraavana aamuna on kiva herätä täällä ja ryhtyä töihin. Työpäivän päätteeksi voin lähteä nauttimaan metsästä.”
Elovainio liikkuu metsässä säännöllisesti myös kotonaan Kirkkonummella. Lisäksi hän vaeltaa vuosittain Lapin tuntureilla vaimonsa Lauran kanssa.
”Ei ole mitään pötypuhetta, että ihminen voi hyvin metsässä. Lyhytkin kävely rauhoittaa ja auttaa jäsentämään ajatuksia. Jotakin ihmeellistä metsässä on.”
Yhtymästä yhteismetsään
Korpivarjakan tila kuului aikanaan Elovainion äidille, joka on kotoisin Muroleesta. Elovainion vanhemmat rakensivat 1980-luvun alussa perheen äidin perintömaille saunamökin.
”Ilman lapsuuden kesiä Muroleessa tuskin olisin kiinnostunut metsästä. Harrastuksenikin ovat löytyneet metsän kautta. Olen hevijuuseri metsien monikäytössä.”
Ruovedellä Elovainio metsästää jäniksiä ja metsäkanalintuja. Hän käy metsällä myös Lohjan seudulla jahtikaverinsa sukulaisten mailla. Siellä tähtäimessä ovat sorsat ja hanhet.
Lauri Elovainion äidistä Tuovi Elovainiosta tuli metsänomistaja vuonna 1974, kun hänen lapsuudenkotinsa Kosken tilan metsät ja maat jaettiin kolmen tyttären kesken.
”Kun vanhempamme kuolivat, meillä oli veljeni Harrin kanssa viitisen vuotta metsäyhtymä”, Lauri Elovainio muistelee.
Viime vuoden alusta veljesten metsät ovat olleet osa Muroleen yhteismetsää. Kolmantena osakkaana on heidän Muroleessa asuva serkkunsa Petri Mähönen.
”Palautamme Kosken tilan kokonaisuutta kasaan. Yhden tilan tyttären metsät jäivät yhteismetsän ulkopuolelle”, Elovainio kertoo.
Muroleen yhteismetsä on lajissaan ensimmäinen Ruovedellä. Siihen kuuluu yhteensä 222 hehtaaria metsää Muroleen kanavan molemmin puolin.
”Yhteismetsään liittyminen on aika lopullinen päätös. Osuuden voi myydä tai lahjoittaa, mutta yhteismetsän purkaminen ei ole helppoa.”
Suomen ensimmäiset yhteismetsät perustettiin 1880-luvulla. Tammikuussa niitä oli Maanmittauslaitoksen ylläpitämän tilaston mukaan lähes 500.
”Minulla ei ole hinkua käyttää kesälomaani metsätöihin”, sanoo Lauri Elovainio vesakon valtaamassa kuusentaimikossa, joka odottaa raivaajaa. Kuva: Jyrki LuukkonenKustannustehokkuus kiinnosti
Yhteismetsä on nimensä mukaisesti usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema. Lauri Elovainio ei enää omista metsähehtaareita, vaan hänellä on osuus yhteismetsästä.
”Serkkumme Petri omistaa Muroleen yhteismetsästä puolet, ja minulla ja Harrilla on kummallakin 25 prosentin osuudet.”
Lauri päätyi perustamaan yhteismetsän veljensä ja serkkunsa kanssa välttääkseen metsätilan jakautumisen yhä pienempiin osiin tulevien sukupolvenvaihdosten myötä.
”Kun metsätilat pirstaloituvat, ne jäävät helposti hoitamatta. Ison kokonaisuuden hoitaminen on kustannustehokasta, ja sieltä myyty puu kiinnostaa metsäyhtiöitä enemmän, kun määrät ovat isompia.”
Vaakakupissa painoi myös se, että Elovainiolla ja hänen veljellään ei ole kiinnostusta hoitaa metsiään itse. Lisäksi yhteismetsä tuottaa Elovainion mukaan tasaisesti.
”Muroleen yhteismetsässä on eri kasvuvaiheessa olevaa metsää. Siellä on vastaistutettua taimikkoa, päätehakkuuta odottavaa tukkia ja kaikkea siltä väliltä.”
Ratkaisu oli Elovainiosta perusteltu myös tulevien perinnönjakojen kannalta.
”Kun meistä aika jättää, yhteismetsä helpottaa omaisuuden siirtoa lapsillemme. Jälkipolvi omistaa meitä pienempiä osuuksia, mutta kokonaisuus säilyy.”
Tarkka ohjesääntö
Muroleen yhteismetsän perustamista Lauri Elovainio valmisteli veljensä ja serkkunsa kanssa vuoden päivät. Apua he saivat paikallisesta metsähoitoyhdistyksestä sekä Metsäkeskuksesta.
”Metsänhoitoyhdistyksestä saimme paljon tietoa ja materiaalia jo päätöksentekovaiheessa. Kävimme läpi haittoja ja hyötyjä sekä prosessin eri vaiheita”, Elovainio kiittelee.
Kun päätös yhteismetsän perustamisesta oli syntynyt, kävi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija läpi Elovainioiden ja Mähösen metsät. Hän laski metsien arvot ja määritteli sen perusteella yhteismetsäosuudet.
Yhteismetsän toimintaa ohjaa osakaskunnan ohjesääntö. Siinä sovitaan muun muassa kokouksista, hoitokunnan kokoonpanosta sekä metsätuotteiden ja osuuden myynnistä.
”Ohjesääntöön on syytä kirjoittaa mahdollisimman tarkkaan kaikki, ettei sitten myöhemmin tarvitse tapella.”
Kun ohjesääntö oli valmis, Metsäkeskuksen asiantuntija hyväksyi sen. Hän osallistui myös Muroleen yhteismetsän perustamiskokoukseen, jossa päätettiin, mitkä alueet yhteismetsään liitetään.
”Kaikkia osakkaiden omistamia maa-alueita ei kannata liittää yhteismetsään. Me jätimme ulkopuolelle muun muassa pellot sekä ranta-alueet ja -tontit”, Lauri Elovainio kertoo.
Seuraavaksi piti varata aika maanmittarilta.
”Kävimme yhteismetsän maat läpi hänen kanssaan. Sen jälkeen Muroleen yhteismetsä piirrettiin kartalle, ja nyt se löytyy yhden kiinteistötunnuksen alta.”
Elovainion mökkinaapuri Tapani Smolander (oik.) marjastaa mielellään Muroleen yhteismetsän mailla. Kuva: Jyrki Luukkonen”Vähän kuin yritys”
Yhteismetsän hoitokunnalla pitää olla puheenjohtaja. Muroleen yhteismetsässä tehtävä lankesi Lauri Elovainiolle.
”Tiukasti tuijottelimme toisiamme pöydän ympärillä, ja minä sitten suostuin. Harri hoiti paljon metsäyhtymän asioita, joten ajattelin, että nyt on minun vuoroni ottaa enemmän roolia.”
Hoitokunnan puheenjohtaja muun muassa kutsuu osakaskunnan kokoukset koolle ja johtaa niitä. Hän toimii myös yhteyshenkilönä erilaisiin sidosryhmiin.
Yhteismetsä toimii vähän kuin yritys, Lauri Elovainio sanoo. Se on kirjanpitovelvollinen, ja sen kuuluu jättää oma veroilmoitus. Pienissä yhteismetsissä tilintarkastaja ei ole pakollinen.
”Kirjanpidon teen itse. Yhtä hyvin voisimme ostaa palvelun, mutta se maksaisi. Toistaiseksi kun tositteita on vähän, kirjanpidon tekeminen ei ole iso rasite.”
Pienessä Muroleen yhteismetsässä päätöksiä voidaan tehdä joustavasti.
”Kun mietimme metsävakuutuksen ottamista, tarjoukset kulkivat osakkaille sähköpostilla. Kommentoimme niitä omassa Whatsapp-ryhmässämme ja päätimme sitten yhdessä, mitä teemme. Kuusamon yhteismetsässä tämmöinen toiminta ei onnistuisi”, Elovainio toteaa.
Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin. Sillä on Kuusamossa, Suomussalmella ja Taivalkoskella noin 64 000 hehtaaria metsää ja runsas 4 100 osakastilaa.
Sukujen yhteismetsistä valtaosa kokoontuu kerran vuodessa. Näin toimii myös Muroleen yhteismetsä. Jos kokouksessa ei löydy yhteisymmärrystä, osakaskunta äänestää.
Tavallisesti yhteismetsäosuus määrittää osakkaan äänimäärän osakaskunnan kokouksessa, mutta Muroleen yhteismetsässä äänimäärä jakautui toisin.
”Tasoittelimme äänimääriä vähän, koska olimme Harrin kanssa olleet yhdessä jo yhtymässä eikä Petrin osuus voinut olla yli puolta, sillä osakaskunnassamme päätös vaatii aina vähintään kahden osakkaan puoltamisen.”
”Eettisesti ja kestävästi”
Yhteismetsää hoidetaan osakaskunnan kokouksen hyväksymän metsäsuunnitelman pohjalta. Vuotuista toimintaa yhteismetsissä ohjaavat toimintasuunnitelma ja talousarvio.
”Muroleen yhteismetsän ohjesääntöön on kirjattu, että metsänhoitoyhdistys laatii meille metsänhoitosuunnitelman ja yhteismetsää hoidetaan sen mukaisesti”, Elovainio sanoo.
Osakkaista Petri Mähösellä on metsäkoneita. Jatkossa Muroleen yhteismetsä ostaa palveluita häneltä tai joltakulta muulta metsäammattilaiselta.
Muroleen yhteismetsän osakkaat pitävät tärkeänä, että heidän metsiään hoidetaan eettisesti ja kestävästi ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus.
”Toki ne ovat osaksi kaunopuheita, sillä hakkuun lopputulos on aika paljon motokuskin käsissä.”
Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai pelkästään suvun omista metsistä. Oman metsän voi myös liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään.
”Jos joku haluaa lähteä omalla metsäpalstallaan mukaan Muroleen yhteismetsään, olemme kiinnostuneita”, Lauri Elovainio sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2020.
Laurin vinkit
- Jos yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen kiinnostaa, tutustu aiheeseen vaikkapa netissä.
- Varmista yhteismetsää perustaessasi, että jokainen osakas saa vastauksen kysymyksiinsä. Käytä asiantuntijoita apuna.
- Ota käyttöön edullinen kirjanpito-ohjelma. Netissä on runsaasti pk-yrityksille tarkoitettuja kirjanpito-ohjelmia, jotka soveltuvat hyvin myös yhteismetsien tarpeisiin.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
