Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyräkannoissa on suuria eroja eri puolilla maata. Ylä-Lapissa ja Lounais-Suomessa myyrien kannanvaihtelut ovat huipussaan. Oulun–Kainuun korkeudella myyräkannat ovat vahvat jo toista vuotta. Pohjanmaalla ja Metsä-Lapissa kannat ovat alkaneet hiljalleen runsastua, muualla maassa myyriä on melko vähän.
"Osissa maata myyriä oli syksyllä runsaasti, ja odotamme kantojen romahtavan talven aikana. Toisaalla kannat ovat puolestaan hyvin vaatimattomat tai vasta nousuvaiheensa alussa”, kertoo Luken johtava tutkija Otso Huitu tiedotteessa.
Myyräkantojen suuruus vaihtelee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä muutaman vuoden säännöllisissä sykleissä. Sykleihin kuuluu perinteisesti nousu- ja huippuvuosi sekä kannanvaihtelun huippua seuraava romahdus- ja pohjavaihe.
Jos peltomyyrät, Luken mukaan pahimmat taimituholaisemme, ovat vähissä, syklit voivat kadota väliaikaisesti kokonaan. Näin näyttää käyneen Kaakkois-Suomessa, missä myyräkannat ovat jo usean vuoden ajan vaihdelleet vain vuodenaikaisesti – keväällä vähemmän ja syksyllä enemmän. Samantapaista vaimeampaa vaihtelua on paikoin Keski-Suomessa.
Lounais-Suomessa ja osissa Pirkanmaata myyräkannat olivat syksyn seurantapyyntien perusteella kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Myyrien määrä ei kuitenkaan ollut poikkeuksellisen suuri. Lounais-Suomen kohtalainen myyrähuippu taittuu todennäköisesti romahdusvaiheeseen alkaneen talven aikana.
Kaakkoisimmassa Suomessa myyriä tavattiin vähän tai kohtalaisesti. Alueen myyräkantojen vaihtelussa ei ole useaan vuoteen ollut havaittavissa selkeää monivuotista sykliä. Kannat ovat sen sijaan vaihdelleet vuodenaikaisesti, vuodesta toiseen samalla tasolla.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat alkoivat odotetusti kasvaa kesän 2023 aikana. Myyräsyklit ovat tällä läntisen Suomen alueella olleet säännöllisimmät koko Suomessa. Odotettavissa on, että seuraava myyrähuippu saavutetaan syksyllä 2024.
Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myyräkannat ovat pääosin niukat, joskin metsämyyriä on paikoin kohtalaisesti.
Odotusten vastaisesti kannat eivät romahtaneet Oulun seudulla ja Kainuussa.
Oulun seudulla ja Kainuussa koettiin myyrähuippu syksyllä 2022. Odotusten vastaisesti kannat eivät romahtaneet huipun jälkeisen talven ja kesän aikana. Sen sijaan myyrät runsastuivat kesän aikana melkein samalle tasolle kuin syksyllä 2022. Alueella on siis luvassa jo toinen peräkkäinen talvi, jolloin myyrämäärät ovat korkeita. Alueella tavataan runsaasti myös peltomyyriä.
Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyriä on edelleen kohtalaisen vähän, mutta ne runsastuivat selvästi kesän 2023 aikana. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut vaimeaa ja kohtalaisen epäsäännöllistä. Kuluneen kesän laaja-alainen myyräkantojen kasvu enteilee syklin elpymistä.
Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyräkannat ovat tällä hetkellä kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Keväällä 2023 jyrsijöitä esiintyi Ylä-Lapissa runsaasti, mikä ennakoi merkittävää huippua syksylle. Myyrien kannannousu kuitenkin hidastui kesällä, mahdollisesti poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi, ja huippu jäi keskinkertaiseksi.
Jyrsijöiden määrä mahdollisti kuitenkin monen tunturissa pesivän, jyrsijöitä saaliiksi käyttävän petoeläimen menestyksekkään lisääntymisen. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen naali onnistui tuottamaan neljässä eri pesässä yhteensä ainakin 25 poikasta.
Myyräkannan koko on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen ja myyräkuumeen esiintymiseen. Tällä hetkellä suurin taimituhoriski kohdistuu Oulun seudulle ja Kainuuseen, missä esiintyy runsaasti peltomyyriä, paikoin myös lapinmyyriä. Näillä alueilla todettiin jo viime talvena myyrien aiheuttamia taimituhoja, ja uusia tuhoja on odotettavissa alkaneen talven aikana. Myös Lounais-Suomessa myyriä voi esiintyä paikoin niin runsaasti, että taimituhoja syntyy talvella.
Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-hantavirusta eritteissään. Liitereihin ja ihmisasutukseen talven kynnyksellä kulkeutuvat metsämyyrät kohottavat riskiä myyräkuumeeseen sairastumiselle. Jyrsijöiden jätöksiä siivotessa kannattaa välttää pölyävän aineksen ilmaan nousemista, sillä tartunta tapahtuu hengitysteitse. Sisätiloihin asettuneet metsämyyrät kannattaa pyytää mahdollisimman pian pois loukuilla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
