Kuusenkerkissä on paljon C-vitamiinia – joulun jälkeen kuusi kannattaa hyödyntää keittiössä

Metsäkuusi (Picea abies), joulun tuoksuva, vihreä koriste, on käyttökelpoinen myös keittiössä. Jos sitä hoidetaan huolellisesti leikkokukkien tavoin ja sille annetaan riittävän suuri vesiastia, sen neulaset säilyvät vihreinä pitkään. Kun joulu on ohi ja on aika luopua kuusesta, sen oksat kannattaa hyödyntää. Jos joulukuusi on saanut riittävästi vettä ja lämpöä, se alkaa kasvattaa uusia vuosikasvaimia eli kerkkiä.

Kerkät ovat hyvin C-vitamiinipitoisia, tosin täysikasvuisissa neulasissa C-vitamiinia on vielä enemmän ja niiden maku on voimakkaampi. Kerkissä on flavonoideja, kalsiumia, magnesiumia, karoteenia ja kaliumia. Neulaset sisältävät muun muassa karoteenia sekä kivennäis- ja aromiaineita. Kerkät ovat tehokkaita antioksidantteja, ne virkistävät ja auttavat kevätväsymykseen.

Kuusi lisää virtsan, hien ja sapen eritystä ja on antiseptinen. Kuusen mehu sisältää vanilliinia.

Joskus kuusi alkaa kukkia punaisin pikkukävyin. Ne ovat kuusen hedekukintoja, joista tulee kuusen siitepöly. Ne kannattaa poimia salaattiin tai napostella terveellisenä välipalana.

Suomalainen metsäkuusi on paitsi tärkeä metsätalouspuu myös monipuolinen rohto- ja ravintopuu. Kuva: Sari Tammikari / VL-arkisto

Kuusenneulasten ja -kerkkien maku sopii hyvin yhteen tumman suklaan, puolukan, sienien, graavikalan, punaisen viinimarjan, mustikan, rahkan, raejuuston, maustamattoman jogurtin ja jäätelön kanssa.

Kerkät käyvät sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin, kuten uuniomeniin, uunijuureksiin, pestoon, salaatinkastikkeisiin, vadelmarahkaan, vanukkaaseen tai raparperikiisseliin. Kuusen oksat neulasineen sopivat havujuomaksi tai siman, kotikaljan ja oluen mausteeksi.

Kerkistä voi tehdä snapsia sekoittamalla kourallinen kerkkiä kolmeen desilitraan kirkasta viinaa. Juoman valmistuminen kestää kuukauden. Kerkkiä voi myös fermentoida, ja niistä voi tehdä siirappia tai marmeladia. Siirappia voi käyttää maustamaan esimerkiksi jäätelöä tai raakasuklaata. Siirappiin voi lisätä vähän kermaa ja keitellä sen nekuiksi tai karkeiksi.

Neulaset ja kerkät irrottavat limaa ja helpottavat yskän oireita ja hengityselinten tulehduksia. Kuva: Sari Tammikari / VL-arkisto

Neulaset ja kerkät irrottavat limaa ja helpottavat yskän oireita ja hengityselinten tulehduksia. Kuusen haihtuvat öljyt lisäävät keuhkojen limakalvojen toimintaa. Kuusen terveysvaikutukset voi hyödyntää esimerkiksi nauttimalla sitä siirappina muutamia teelusikallisia päivässä. Siirappia voi käyttää myös teessä ja höyryhengityksenä kymmenen minuutin haudutusajan jälkeen.

Puoli desiä kerkkiä voi keittää litrassa maitoa ja juoda sen päivän mittaan. Lämmittävä juoma lisää verenkiertoa ja tehostaa virtsan eritystä.

Höyryhengitys avaa tehokkaasti tukkoisen nenän. Ota noin litra kuusenoksia, anna niiden kiehua 10 minuuttia reilussa vesimäärässä kannen alla, laita ne isoon vatiin ja kaada kiehuvaa vettä päälle. Hengitä vadista nousevaa höyryä.

1 dl kuusenkerkkiä

1 dl raakaruokosokeria

Laita pieneen lasipurkkiin vuorotellen noin sentin kerrokset hienoksi silputtua kerkkää ja raakaruokosokeria, kunnes purkki on täynnä. Seisota aurinkoisessa paikassa pyyhkeellä peitettynä viisi vuorokautta. Laita purkki kylmään uuniin. Sammuta uuni heti, kun se on lämmennyt 100 asteeseen, ja jätä purkki uuniin jäähtymään. Siirappi on valmista nautittavaksi noin viikon kuluttua.

3 dl cashewpähkinöitä

1 luomusitruunan kuori

2,5 dl kookoskermaa

2 dl kuusenkerkkiä

3–6 rkl hunajaa

4 rkl sitruunamehua

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja ne sileäksi massaksi. Kaada seos kuuteen annosvuokaan ja laita ne pakastimeen yön yli. Ota jäädyke jääkaappiin pehmenemään puoli tuntia ennen tarjoilua.