Hyönteispommi tikittää Jämijärven suojelualueella
JÄMIJÄRVI (MT)
Kun veljekset Tapio ja Jukka Koivunen kävivät kesällä kalassa Jämijärvellä metsäpalstansa lähellä, maisema oli hieman muuttunut totutusta. Saaresta näkyi järvelle ryhmä ruskeita, pystyyn kuolleiden kuusien latvoja. Ei sentään omasta metsästä, vaan naapurin suojelualueelta.
Vierailu saaressa varmistaa, että kuuset ovat kuolleet kirjanpainajan vuoksi. Kuoriaisilla on ollut hyvät olosuhteet: edellisvuosien myrskyt ovat kaataneet niille runsaasti syötävää. Metsä on iäkästä. Tuhopesäkkeet ovat edenneet tuulenkaadoista enimmillään yli 10 pystyyn kuolleen puun ryhmiksi.
Viereinen, Koivusten omistama 75-vuotias kuusikko on säilynyt toistaiseksi ilman hyönteistuhoja, samoin nuoremmat metsiköt.
”Vahinkoa ei olla vielä kärsitty yhtä puuta. Mutta palon sammuttaminen on vaikeampaa kuin sen sytyttäminen”, Tapio Koivunen sanoo.
Nyt jännitetään ensi kesää – tappavatko hyönteiset lisää puita, ja rajoittuvatko tuhot suojelualueelle. Jos tuhot leviäisivät talousmetsään, vahinkoa olisi vaikea ehkäistä ajoissa. Saareen saa vietyä traktorin vain talvella. Tien jäädyttäminen on aloitettava hyvissä ajoin ensi pakkasilla.
Vaikka Koivusten kuusikko on uudistuskypsää, he haluaisivat välttää sen hakkaamista kerralla. Metsikköä on uudistettu luontaisesti kaistalehakkuin, koska saareen ei saa millään kaivuria maata muokkaamaan sulana aikana.
Koivuset korostavat, ettei heillä ole mitään suojelua vastaan. He ovat suojelleet metsää ja ennallistaneet suota omillakin maillaan Metso-ohjelman kautta.
”Suojelun kannaltahan tämä on huippupaikka. Kaikki ruohot on mitä näillä leveyksillä löytyy.”
Kirjanpainajatuhojen pelko Satakunnassa ei ole aiheetonta, vahvistaa Markus Nissinen Länsi-Suomen metsänomistajaliitosta. Hyönteisiä oli tänä vuonna Lounais-Suomessakin ennätyksellisen paljon.
Vaikka riski olisi ilmeinen, lähimetsien tuhoja ei voi ehkäistä ennalta luonnonsuojelualueilla.
”Lahopuuta ei haeta pois, koska tämä on luonnonsuojelulain mukainen pysyvä suojelualue”, Nissinen selittää.
Suojeltujen metsien käsittely riippuu siitä, minkä lain piirissä ne ovat. Metsälain mukaisista elinympäristöistä ja kemeran ympäristötukialueilta omistajan on torjuttava hyönteistuhoja. Osan kuolleesta puustosta voi niissäkin jättää metsään, sillä vain lakirajan ylittävä puumäärä on poistettava.
Jos tuhot leviävät luonnonsuojelulailla suojellulta alueelta talousmetsään, korvausvastuu on valtiolla. Tuhon havaittuaan metsänomistaja lähettää korvaushakemuksen Metsäkeskukselle, jonka tehtävänä on arvioida tuhojen laajuus ja alkuperä.
Jämijärven Huopansaaressa hyönteisten lähde olisi helppo osoittaa. Muualla saaressa tai mantereen lähimetsissä tuhoja ei ole vielä sattunut.
Nissinen neuvoo kaikkia metsänomistajia pitämään silmät auki.
”Käykää kävelemässä nimenomaan vanhat kuusikot läpi tai pyytäkää tarkastus metsänhoitoyhdistykseltä.”
Jos pystykuivia kuusia löytyy, ainoa järkevä lääke on uudistushakkuu.
”Kirjanpainajaan ei auta harvennus.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
