• Metsäpolitiikkaa tehtävä metsänomistajien intressien mukaan

    Metsänomistajina kaipaamme vaihtoehtoja metsien hoitamiseen luontoarvojen mukaisesti.
    Tilaajalle
    Jatkuvan kasvatuksen metsä. Kuvituskuva.
    Jatkuvan kasvatuksen metsä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.3.202321:00
    Lukijalta
    Peppi Seppälä & Alviina Alametsä

    Kenen etua Suomen metsäpolitiikassa oikeastaan ajetaan? Metsänomistajien vai metsäteollisuuden?

    Noin 60 prosenttia Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa. Meitä metsänomistajia on yli 600 000, mutta meidän äänemme ei juuri kuulu metsänomistuksen kehittämisestä. MTK vastustaa metsien suojelua, kuten paljon puhuttanutta EU:n ennallistamisasetusta ja on saanut lobbauksellaan monet puolueet puolelleen.

    Moni meistä metsänomistajista ei ole MTK:n kanssa samaa mieltä. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta selviää, että etenkin naiset ovat tyytymättömiä nykyiseen metsäpolitiikkaan, kuten avohakkuisiin.

    Noin sataan vuoteen metsänomistajilla ei ollut oikeutta jatkuvaan kasvatukseen. Se sallittiin laillisena metsänhoitomenetelmänä vasta vuonna 2014. Edelleenkään jatkuvaan kasvatukseen ei kannusteta.

    Samalla metsäteollisuus rikkoo jatkuvasti metsälakia ja heikentää näin metsänomistajien tuloja. Maa- ja metsätalousministeriön tammikuisessa selvityksessä yksikään tarkastetuista ensihakkuukohteista ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen. 58 prosenttia hakkuista oli suorastaan metsälain vastaisia ja lopuistakin löytyi huomautettavaa. Tämä on täysin kestämätöntä ja viestii siitä, että metsälain rikkomisesta saatavat sanktiot ovat riittämättömiä.

    Metsänomistajina me emme kaipaa tällaisia laittomia harvennuksia vaan vaihtoehtoja metsien hoitamiseen luontoarvojen mukaisesti.

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan hiilensidonnan rahallinen korvaus kaksin- tai kolminkertaistaisi metsänomistajien tulot sekä kasvattaisi metsien hiilivarastoa.

    Hakkuiden edistämisen sijaan Suomen tulee siirtyä malliin, jossa metsänomistajille maksettaisiin metsien kasvuun sitoutuneesta hiilestä. Tämä muuttaisi koko metsän omistamisen idean: rahaa tulisi selvästi enemmän hiilen sitomisesta kuin hakkuista.

    Metsänomistajien keskuudessa kiinnostus metsien suojeluun ja hiilensidontapalveluiden tuottamiseen on noussut. Metsäpolitiikkaa on tehtävä ensisijaisesti metsänomistajien erilaisten intressien mukaan, ei metsäteollisuuden suojelemiseksi välttämättömältä muutokselta.

    Peppi Seppälä

    kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    Espoo

    Alviina Alametsä

    europarlamentaarikko, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    Helsinki

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin