Lauri Hetemäki: ”Metsien käytössä ei ole yhtä totuutta”

Mitkä ovat mielestäsi pahimmat ylilyönnit viime aikoina käydyssä keskustelussa metsien käytöstä?

Ylilyönneiksi katson väitteet, joiden mukaan sellaisiin monimutkaisiin ja vaikeisiin asioihin kuin ilmastonmuutos on olemassa yksi, ehdoton, yksinkertainen ratkaisu – siis joko hakata metsää tai jättää se hakkaamatta. Myös avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen vastakkain asettaminen ilman vaihtoehtoja on turhaa. Yleensäkään joko–tai-ajattelu ei ole tie hyvään ratkaisuun.

Esimerkiksi avohakkuiden kieltämisaloitteen perimmäinen tarkoitus saattoi olla se, että hakkuumenetelmät nostetaan yleiseen keskusteluun, mikä onkin toivottavaa.

Millaista yhteistyötä Euroopan metsäinstituutti (EFI) tekee suomalaisten metsäalan toimijoiden kanssa?

Euroopan metsäinstituutti tuo tutkimustietoa eurooppalaiseen päätöksentekoon. EFIssä on jäseninä 11 suomalaista tutkimuslaitosta ja organisaatiota, kuten Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Metsähallitus ja MTK. Myös Suomen valtio on EFIn jäsen. Valtiota edustaa maa- ja metsätalousministeriö.

Teemme kaikkien jäsenten sekä monien muiden tahojen kanssa jatkuvaa yhteistyötä. Runsas vuosi sitten järjestimme mittavan biotalouden investointifoorumin Finlandia-talossa yhdessä Joensuun kaupungin, useiden suomalaisten yritysten, Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan komission kanssa. Euroopan unionin tai jäsenmaidemme rahoittamissa hankkeissamme kumppaneina on usein myös suomalaisia osapuolia.

Mihin asioihin Euroopan metsäinstituutti yrittää vaikuttaa EU:n päätöksenteossa?

Haluamme parantaa tieteellisen tiedon käyttöä Euroopan unionin metsiä ja metsäsektoria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Olemme tavallaan eurooppalaisen metsätiedeyhteisön lobbareita. Instituutissamme on 120 jäsenjärjestöä 40 eri maasta.

Vallitseeko metsäinstituutin jäsenmaissa yksimielisyys metsätalouden kehittämisestä ja roolista Euroopassa? Miten Suomen ääni pääsee kuuluville?

Euroopan metsäinstituutin jäsenmaina on 29 eurooppalaista valtiota, joiden metsäala ja kulttuuri poikkeavat merkittävästi toisistaan. Erilaiset taustat ovat yksi tekijä siinä, että jäsenmailla ei välttämättä ole samanlaisia näkemyksiä kaikista metsäasioista.

Suomen väkiluku on noin prosentti EU:n väestöstä, mutta väittäisin, että metsäasioissa äänemme kuuluu selvästi tätä prosenttiosuutta enemmän. Syynä ovat metsäalan merkittävä rooli Suomessa sekä suomalaisten laajalti arvostettu asiantuntijuus metsäasioissa.

Miten suomalainen metsätalous voisi parhaiten hillitä ilmastonmuutosta?

Pitämällä yllä metsien kasvua sekä sopeuttamalla metsät ilmastonmuutokseen. Terveet ja kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia metsiin ja metsämaahan sekä tuottavat raaka-ainetta metsätuotteisiin, jotka korvaavat fossiilisia raaka-aineita.

Metsien sopeuttamisella ilmastonmuutokseen tarkoitan esimerkiksi muuttuvaan ilmastoon sopivien puulajien ja taimien valintoja. Suomessa on myös otettava huomioon se, että metsätuhot, kuten kuusikoiden kirjanpainajatuhot, lisääntyvät ilmaston lämmetessä.

Millaiset hakkuumäärät näet Suomen metsätalouden kannalta järkevinä tulevina vuosina?

Ei ole olemassa tiettyä kuutiomäärää, joka olisi optimi ja vakio. Kuten historia osoittaa, hakkuumäärä on vaihdellut yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeiden ja puuston määrän mukaan. Myös kansalaisten metsiin liittyvät arvostukset vaikuttavat metsien käyttöön. Tärkeämpää kuin tietty hakkuumäärä on löytää yhteiskunnassa kompromissi ja metsätalouden harjoittamisen tavat, jotka tyydyttävät kulloisenkin ajan tarpeet puuntuotannossa, metsien monimuotoisuudessa, suojelussa, hiilinieluissa ja virkistyksessä.

Pitäisikö metsänomistajille maksaa korvauksia hiilensidonnasta?

Tätä asiaa on perusteltua harkita ja selvittää. Metsien hiilensidonnalla on niin sanottu positiivinen ulkoisvaikutus, josta me kaikki hyödymme, olimme metsänomistajia tai ei. Niille, jotka tuottavat yhä arvokkaammaksi käyvää hiilensidontahyötyä, on perusteltua maksaa siitä korvaus. Se, miten tämä voitaisiin käytännössä toteuttaa, vaatii tarkkaa selvitystä ja monipuolista keskustelua. Kyseessä on samantyyppinen asia kuin metsien suojelusta maksetut Metso-kor­vaukset, joille on ollut yleinen hyväksyntä.

Millaisia innovaatioita odotat suomalaiselta metsäalalta tulevaisuudessa?

Monipuolisia. Viime vuosisataa dominoivat paperiteollisuus ja sahatavara. Tulevaisuudessa Suomen ja maailman täytyy korvata tavalla tai toisella fossiilisia ja uusiutumattomia raaka-aineita kaikilla elämän sektoreilla. Tähän urakkaan tarvitaan myös metsiä ja puuta. Toisaalta kasvukeskuksiin keskittyvä väestö tarvitsee yhä enemmän metsiin liittyviä palveluita, kuten virkistys- ja terveyspalveluja. Innovaatioita tarvitaan siis myös siihen, että metsien palveluiden tarjonta vastaa kaupungistuvan väestön kysyntään. Tämä tarkoittaa uusia liiketoimintatapoja ja yrittäjyyttä, jotka tuovat metsiin uusia palveluja jokamiehenoikeuksien lisäksi.

Pitäisikö Suomen ottaa vahvempi rooli puurakentamisen osaajana?

Tätä on yritetty niin kauan kuin muistan, ja viime aikoina on vihdoin alkanut näkyä onnistumisia. Tällä tiellä on hyvä jatkaa, sillä kysyntää trendille on Suomessa ja maailmalla. Rakentaminen on yksi eniten ympäristöä kuormittavista teollisuudenaloista, ja merkittävä osa maailman infrasta on vielä rakentamatta. Kysyntä kasvaa uusiutuvalle ja resurssitehokkaalle rakennusmateriaalille, ja tässä kehityksessä meidän pitää olla mukana. Kevyinä, uusiutuvina materiaaleina puuelementit ja -moduulit tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia kaikessa rakentamisessa.

Voisiko Suomi myydä metsänhoito-osaamistaan nykyistä laajemmin ulkomaille?

Epäilemättä. Kysyntä tällaiselle osaamiselle kasvaa entisestään monesta eri syystä, esimerkiksi tarpeesta hillitä ilmastonmuutosta. Osaamisen ja teknologian käyttöönotto on hyvin olosuhde- ja kulttuurisidonnaista. Avainasia onkin pyrkiä yhdistämään suomalainen metsäosaaminen vientimaan olosuhteiden ja kulttuurin tuntemukseen.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Aamulla kävin ulkoiluttamassa Ilmi-koiraamme Käpylän Taivaskallion metsässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2019.