Puutavaratukkuri: Venäjän metsäsertifikaattien menetys on "piste i:n päällä", jo pakotteet katkaisivat tuonnin
Skandinaviska Träimportin Heikki Leppäsen mukaan terassilautana käytettyä siperianlehtikuusta voidaan korvata kotimaisella lehtikuusella tai kaakkoisaasialaisella kovapuulla bangkirailla.Tilaajalle
Siperialaista lehtikuusta voidaan jossain määrin korvata kotimaisella lehtikuusella. Sen lahonkestävyyttä ei kuitenkaan pidetä yhtä hyvänä. Kuva: Markku Vuorikari”Venäjän metsäsertifikaattien menetyksellä ei itsessään ole oikeastaan merkitystä, vaan ne ovat jonkinlainen piste i:n päälle”, Heikki Leppänen erikoispuutavaratukkuri Skandinaviska Träimportista luonnehtii PEFC- ja FSC-sertifiointijärjestöjen päätöstä venäläisen puun sertifikaattien poistosta.
Venäläisen puutavaran vienti länteen katkesi käytännössä jo EU:n ja Yhdysvaltojen asettamiin pakotteisiin, jotka haittaavat maksuliikennettä ja logistiikkaa. Merkitystä on myös yleisellä mielipiteellä, joka saa yritykset luopumaan venäläisistä tuotteista.
Skandinaviska Träimport on tuonut Venäjältä lähinnä siperianlehtikuusta, jota käytetään terassimateriaalina. Hitaasti kasvanut tiheäsyinen lehtikuusi on peräisin Irkutskin alueelta, Baikal-järven ja Angara-joen väliltä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi tuonnin.
”Meillä on vielä varastossa tavaraa. Sitä menee joihinkin ammattilaiskohteisiin, joissa on määritelty piirustuksissa materiaaliksi siperianlehtikuusi. Siellä ei ehkä reagoida niin nopeasti kuin kuluttajapuolella, joka tekee valinnan jaloillaan heti. Kansa on oppinut canceloimaan.”
Leppäsen mukaan siperianlehtikuusta voidaan jossain määrin korvata kotimaisella.
”Kotimaassa on toimijoita, jotka sahaavat ja höyläävät Suomessa kasvanutta lehtikuusta pienimuotoisesti, se on yksi vaihtoehto. Toinen, jota olen jo aikaisemmin suositellut asiakkaille, on bangkirai, jonka eliniänodote on yli kolminkertainen siperianlehtikuuseen verrattuna.”
Skandinaviska Träimport pyrkii hankkimaan ja myymään vain sertifioitua puuta. Kaikissa puulajeissa se ei ole mahdollista.
Leppäsen mukaan asiakkaat kyselevät puun vastuullisuudesta useammin esimerkiksi afrikkalaisten puulajien kohdalla, kun taas esimerkiksi amerikkalaisella valkotammella käydään kauppaa yleisesti ilman sertifikaatteja.
”Asiakaspäässä ei painoteta sertifikaatteja, se ei ole koskaan se hankintakriteeri, vaan puun tarve. Sertifiointi tulee muiden vaatimusten jälkeen.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
