Ilmastonmuutosta mitataan metsissä, järvissä ja ilmassa

Kaukaa puinen hirsimökki näyttää ihan tavalliselta kesämökiltä, mutta sisään astuessa silmät osuvat ensimmäisenä suureen johtomereen. Sen takaa erottuu monta erilaista näyttöä, vempainta ja sensoria.

Mökin tietokoneruuduille tallentuu tietoa kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten määrästä, puiden elintoiminnoista ja meteorologiasta.

Juupajoella sijaitseva Hyytiälän metsäasema on yksi maailman kehittyneimmistä ilmastonmuutoksen mittausasemista.

"Täällä on lähemmäs parituhatta erilaista mitattavaa asiaa", laitoksella työskentelevä tutkijatohtori Juho Aalto kertoo.

Asemalla kerätään tietoa jatkuvasti ilmakehän ja metsien välisestä vuorovaikutuksesta. Mittauksia tehdään niin maassa, järvessä, suolla kuin useissa torneissakin.

"Dataa on enemmän kuin sitä pystytään käsittelemään."

Tutkimusasema täytti toissavuonna 20 vuotta. Vaikka se on lyhyt aika osoittamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksia asemalla on jo havaittu.

Hyytiälässä lämpötila on noussut 0,4 astetta vuosikymmenessä.

"Auringon energiaa jää maapallolle enemmän kuin täältä heijastuu pois."

Aallon mielestä ilmastonmuutokselle ei pidä kuitenkaan hakea todisteita pelkästään lämpötilasta, vaan sitä pitää tarkastella kokonaisuutena. Asema keskittyykin yhdistämään tutkimuksessaan järvet, metsät ja maaperän.

"Lämpötila on yksin huono suure."

MT (31.10.) kertoi aiemmin, että Kilpisjärvellä ilmastonmuutos ei näy alueen luonnossa. Aallon mukaan tiedeyhteisön mielipiteissä on vaihtelua siitä, mistä ilmastonmuutoksessa oikeasti on kyse.

Pitkällä aikavälillä vaihtelu on luonnollista, mutta lämpenemisnopeus on totista totta.

Hyytiälän tutkimusaseman sisaren, Sallan Värriön tutkimusasemalla, puuraja on liikkunut pohjoisemmaksi. Myös männyn siemenvuodet ovat lisääntyneet.

"Lämpenemisnopeudet ja niiden vaikutukset puiden elintoimintoihin usein unohdetaan ja tuijotetaan liikaa pelkkää pitkää aikasarjaa."

Rahoitus tutkimusasemalle tulee useista eri lähteistä. Tutkimuksen rahoitus tulee Helsingin yliopiston, Suomen Akatemian ja moninaisten tutkimusprojektien kautta.

Tutkimusaseman arvo on kymmenen miljoonaa euroa.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa, mutta Hyytiälän mittausasema on ollut onnekas. Rahoitus on Helsingin yliopiston heikosta taloustilanteesta huolimatta säilynyt ennallaan.

Teknikoiden määrä on jopa kasvussa. Pulaa osaavista tutkijoista on kuitenkin jatkuvasti.

"Laitteita on joka lähtöön, mutta niille pitää löytää myös osaavat käyttäjät."

Lisätietoa kaivataan erityisesti, kuinka ilmakehän pienhiukkasten määrien vaihtelut korreloivat ilmastonmuutoksen kanssa.

"Pienhiukkasia tarvitaan pilvenmuodostukseen, mikä vaikuttaa maapallolle jäävän säteilyenergian määrään."

Asemalla uusimpia keskeisimpiä tutkimuskohteita ovat myös maaperän ja puuston hiilivarastot. Myös Hyytiälässä tunnetaan poliittinen kädenvääntö metsien hakkuiden ja hiilinielujen välillä.

Aalto on huolissaan metsien hiilivarastojen vähenemisestä, jolla on ilmastoa lämmittävä vaikutus.

"Hakkuiden voimakas lisääminen olisi vaarassa johtaa metsien hiilivarastojen pienenemiseen."

"Toisaalta myös puutaloissa hiili säilyy pitkään", hän lisää.