Simo Larmo liitti Birkkalan tilan metsät FSC-sertifiointiin ja sai kuitupuulle euron hintalisän

Huhtikuun ensimmäiset lämpimät päivät hellivät Salon Suomusjärven peltoja ja metsäisiä kallioita. Joutsenet töräyttelevät pellonreunan kosteikossa, kurkipari suhistelee tilakeskuksen yli ja kiuru livertelee yläilmoissa. Kanadanhanhet ovat laskeutuneet ruokailemaan spelttipeltoon.

Kevään kelpaa saapua myös Birkkalan tilan 150 hehtaarin metsiin. Vaikka Varsinais-Suomen talvi oli olematon, tilalla päästiin sentään tekemään ensiharvennusta kymmenellä hehtaarilla.

Yrittäjä Simo Larmo ulkoiluttaa mielellään perheen kahta lyhytkarvaista collieta peltoja ympäröivissä metsissä. Myös idea Birkkalan luomutilan uusimmasta tuotteesta, puolukka-mustikka-spelttimyslistä, syntyi metsässä.

”Tuntui luonnolliselta yhdistää pellon ja metsän antimet. Kuivatut ja rouhitut metsämarjat ostan Kaskein Marjalta. Luomuspeltti tulee omilta ja sopimustuottajien pelloilta. Kotimaassa olemme saaneet myslin K-kauppoihin ja ulkomailla Saksan ja Ison-Britannian markkinoille", kuusi vuotta yrittäjänä toiminut Larmo iloitsee.

”Tavoitteenani on saada yrityksen spelttipakkauksiin jossain vaiheessa FSC-leima”, Larmo suunnittelee. Kuva: Markku Pulkkinen

Speltti on maailman ensimmäisiä viljelyyn otettuja viljoja. Siksi sitä kutsutaan alkuvehnäksi. Speltin maku on aromikas, hieman pähkinäinen. Suomessa speltin nosti laajempaan tietoisuuteen 2000-luvun alussa esitetty tv-sarja Tahdon asia. Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa, speltti on erittäin tunnettu ja paljon käytetty vilja.

Syksyllä kylvetyn speltin oraat saavat jäädä vahvistumaan rauhassa, kun siirrymme monitoimiyrittäjän kanssa pellon toisella puolella sijaitsevan metsän varjoihin.

Jäkälän peittämällä kallioisella mäellä kelpaa astella, sillä 20 hehtaarin kuvio on ensiharvennettu toissa talvena. Siellä täällä näkyy kumoon kellahtaneita mäntyjä, jotka on tarkoituksella jätetty lahopuiksi. Larmo on tyytyväinen harvennusjälkeen.

”Olen viime vuosina teettänyt harvennuksia ja hakkuita Stora Ensolla ja taimikonhoitoja metsänhoitoyhdistyksellä. Kummatkin ovat tehneet hyvää jälkeä. Tilan metsiä hoidettiin jo vanhempieni aikana aktiivisesti, ja iso osa kuvioista onkin varttunutta kasvatusmetsää”, Larmo kertoo.

Spelttiliiketoiminnan kasvattaminen vientiponnisteluineen ja perheenisän arki ovat vieneet Larmon ajan melko tarkkaan, joten käytännön metsätöihin hän ei juuri ole ehtinyt. Myös taimikonhoidot ja metsän uudistaminen on pääosin ulkoistettu. Energiapuun tilan väki kerää kuitenkin itse.

”Töiden ulkoistamisesta huolimatta on tärkeää seurata, mitä metsissä tapahtuu, jotta osaa teettää tarvittavat hoitotoimet oikeaan aikaan”, Larmo painottaa.

”Metsä on ehdottomasti yksi tukijalkamme, vaikka tuloa sieltä tuleekin vain viitisen prosenttia tilan koko liikevaihdosta. Metsä antaa kuitenkin säännöllistä ja vakaata tuottoa. Puunmyynneillä on pystytty rahoittamaan maatilan ja spelttituotannon investointeja.”

Birkkalan metsät ovat hyvin monimuotoisia. Mäntyvaltaisten kalliomäkien lisäksi löytyy varjoisia kuusikoita ja hieman suotakin. Koivuakin on istutettu paikoin. Uudistamiset ovat onnistuneet hyvin, vaikka seudulla on runsas peura- ja hirvikanta.

Hakelämpökeskuksessa ja viljankuivurissa käytettävän energiapuun Simo Larmo korjaa yhdessä tilan työntekijän kanssa. Kuva: Markku Pulkkinen

Luomutilalle sopii hyvin se, että muutama vuosi sitten rakennettu viljankuivuri lämpenee oman metsän hakkeella. Urakoitsijan silppuamaa haketta menee kuivurin biokattilassa ja tilakeskuksen lämmittämisessä parisensataa kuutiota vuodessa.

Larmon vanhemmat tekivät valinnan luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä jo ennen tilan sukupolvenvaihdosta. Luomuideologia sopii hyvin myös Simo Larmon ja hänen puolisonsa Riina Larmon ajatusmaailmaan.

”Kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähentäminen on viisasta, koska ilmankin pärjää. Toki luonnonmukaiselle tuotannolle on myös taloudelliset perusteet, sillä luomutuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti”, Larmo kertoo.

”Lisäkustannuksia luomuviljely aiheuttaa siinä, että peltoihin on ladattava typpeä apilanurmilla. Tälläkin hetkellä lähes puolella 230 hehtaarin peltoalastamme kasvaa nurmi.”

Onko luomuviljelyyn perehtynyt yrittäjä ajatellut hankkia luomusertifikaatin myös metsilleen, jotta spelttituotteissa käytettävät marjat saisi omista metsistä?

”On se mielessä käynyt, ja asiaa on vähän selviteltykin, mutta en ole vielä keksinyt luomusertifioinnille taloudellista perustetta. Silloin meidän pitäisi hankkia myös poimijat, jotka keräisivät marjat metsistä. Luomumarjojen keruualueet sijaitsevat tällä hetkellä pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa.”

FSC-sertifiointiin Birkkalan tilan metsät liitettiin kaksi vuotta sitten. Kauppamiehenä Larmo tietää, että asiakkaiden toiveita pitää kuunnella, ja siksi hän kiinnostui FSC:stä.

”Stora Enson paikallinen yhteyshenkilö kertoi, että FSC-puulle on kova kysyntä ja että siitä maksetaan lisähintaa. Kiinnostuin puun varmasta menekistä ja lisähinnasta, joten lähdimme selvittelemään sertifioinnin mahdollisuutta”, Larmo kertoo.

Kävi ilmi, että FSC-sertifioinnin edellyttämä, kaiken käsittelyn ulkopuolelle jätettävä viiden prosentin ala olisi helppo löytää Birkkalan metsistä. Larmolla oli jo valmiiksi mielessään alueet, joita hän ei muutenkaan olisi hakannut.

Yksi säästettävistä alueista oli peltojen keskellä sijaitsevan Aneriojärven rantametsä, joka oli entuudestaan Natura 2000 -aluetta. Päätös FSC-sertifioinnin hankkimisesta syntyikin nopeasti.

”Spelttituotteiden viennissä olen huomannut, että monien valmistajien pakkauksissa on FSC-leima. Tavoitteena on saada meidän omiinkin kartonkipakkauksiin jossakin vaiheessa FSC-merkki. Olen tästä jo kotelotehtaan kanssa keskustellutkin. Keski-Euroopassa hyvin tunnetusta FSC-sertifioinnista saa hyvän lisän tuotteiden ja maatilan tarinaan”, Larmo suunnittelee.

Larmo ei itse juuri ehdi metsänhoitotöihin, sillä spelttituotteet työllistävät hänet ja kolme työntekijää. Kuva: Markku Pulkkinen

Stora Ensosta kerrotaan, että yrityksen tarjoama FSC-sertifiointi on saanut hyvän vastaanoton metsänomistajien keskuudessa.

”Yli 300 metsänomistajaa on jo tehnyt FSC-sertifiointisopimuksen kanssamme, ja metsäalaa sopimuksissa on jo 60 000 hehtaaria. Varsinais-Suomessa on Birkkalan tilan lisäksi toistakymmentä FSC-sertifioitua metsätilaa”, kertoo kehityspäällikkö Janne Yrjönen Stora Ensosta.

Hän huomauttaa, että FSC-sertifioitujen tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa koko ajan, ja kannustaa siksi metsänomistajia mukaan FSC-sertifikaattiin.

Yrjönen vakuuttaa sertifiointiprosessin olevan metsänomistajalle helppo. Prosessi lähtee liikkeelle yhteydenotosta paikalliseen metsäasiantuntijaan.

Stora Enso edellyttää, että metsänomistajalla on FSC-sertifiointiin liitettävää alaa vähintään 30 hehtaaria tai että lähivuosina myyntiin tulee vähintään tuhat kuutiota puuta.

”Hieman isommasta metsätilasta on helpompi löytää FSC:n vaatimat rajoitetun käsittelyn alueet ja sertifiointi on myös metsänomistajalle taloudellisesti kannattavampaa”, Yrjönen perustelee.

FSC:n perusperiaatteena on se, että viisi prosenttia tilan metsäalasta jätetään kaiken käsittelyn ulkopuolelle ja että toiselta viiden prosentin alalta on löydyttävä luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita, jotka säästetään. Täysin käsittelemätöntä alaa voi olla enemmänkin kuin viisi prosenttia, jolloin erityisiä luontoarvoja sisältävän alueen pinta-alavaatimus pienenee.

FSC edellyttää myös leveämpiä suojavyöhykkeitä ja hieman enemmän jättöpuita kuin kilpaileva metsäsertifikaatti PEFC.

FSC-puulle maksettavan hintalisän suuruuden metsäyhtiöt haluavat pitää liike­salaisuutena. Stora Enson Janne Yrjönen kertoo lisän olevan kiinteä euromäärä puukuutiota kohden ja että lisä kasvaa puukaupan koon myötä.

Simo Larmo kertoo, että kuitupuun osalta hän sai kuutiolle euron lisähinnan ja on siihen tyytyväinen.

”FSC-sertifiointi meidän kauttamme on metsänomistajalle aina maksuton. Me hoidamme metsäsuunnitelman teon keskusteltuamme metsänomistajan kanssa. FSC-sopimus on voimassa toistaiseksi, ja sillä on vuoden irtisanomisaika”, Janne Yrjönen kertoo.

Sertifiointiin kuuluvat ulkopuolisen tahon pistokokein tekemät auditoinnit, ja sellainen on jo kerran osunut Birkkalan tilalle. Auditointikustannuksen maksaa Stora Enso, ja auditoinnissa on paikalla yrityksen oma asiantuntija. Metsänomistajan ei siten tarvitse olla FSC-sertifioinnin huippuosaaja.

”Luonnonmukaisuus sopii hyvin myös metsätalouteen, ja FSC on yksi askel sinne suuntaan. Myös jatkuvaa kasvatusta olen miettinyt. Pitää vielä hieman selvitellä, mille kuvioille se sopisi”, Larmo pohtii.

Metsäretkemme päättyy kauniiseen, tammilla maustettuun koivikkoon. Sieltä aukeaa näkymä tilan vauhdilla kuivuville pelloille. Kevätkylvöt siintävät Simo Larmon silmissä, ja ne päästäneen tänäkin keväänä aloittamaan jo huhtikuussa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/20.

• Kuuntele asiantuntijoita ja ulkoista tarvittaessa hoitotöitä. Silloin metsä tulee hoidetuksi ajallaan.
• Ota puuntuotannon lisäksi huomioon myös metsän luontoarvot.
• Hoida metsiäsi jälkipolvia ajatellen.
• Hyvin hoidettu metsä hoitaa henkisesti myös hoitajaansa.
• Metsien monimuotoisuudella ja hyvällä hoidolla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan.