"Maalaisia kaivataan, kun tarvitaan jotain ilmaiseksi" – Vesa Kallion mielestä maanomistajia ei nykyään arvosteta kovin paljon

Vesa Kallio ei epäröi ottaa kantaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Liekö sanavalmius torikaupan peruja: pienenä hän myi kotitilan tuotteita torilla Jyväskylässä. Kuva: Saara Lavi

Kun on luonteeltaan helposti ärsyyntyvää laatua ja tekstiä syntyy sutjakasti, käy kuten anttolalaiselle Vesa Kalliolle. Hän on kirjoittanut eri lehtiin satoja mielipidekirjoituksia ja muutamia kirjojakin on syntynyt.

Kallio työskentelee MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtajana, ja maaseudun asiat ovat hänen sydäntään lähellä. "Jos ei ole rohkeutta sanoa, mitä mieltä on asioista, näihin hommiin ei kannata tulla", hän tuumii.

Metsätaloudessa on Kallion mielestä vähän samanlainen tilanne julkisessa keskustelussa kuin maataloudessa: vähiten lypsävä lehmä huutaa koviten. "Ne, joilla on kokemusta ja asiantuntemusta, eivät osallistu keskusteluun vaan puurtavat hiljaa."

Kallio on pannut merkille, että maanomistajaa ei arvosteta kovin paljon. Tämä näkyy esimerkiksi tuulivoima-asioissa. Sähkönsiirtolinjoja vedetään yksityismaille, ja korvaukseksi on tarjolla roposia. "Välillä on olo, että maalaisia kaivataan silloin, kun tarvitaan jotain ilmaiseksi. Näitä talkoita perustellaan yhteiskunnan edulla."

Kallio ei myöskään voi ymmärtää yhden asian liikkeitä. "Ne kuvittelevat, että heillä on etuoikeus valita vain yksi muuttuja monimutkaisesta yhtälöstä ja vaatia, että tämä asia menee ylitse kaiken muun."

Kallion kotitilalla Kangasniemellä tehtiin sukupolvenvaihdos hänen ollessaan vain 20-vuotias. Nykyään hänellä on tilasta omistuksessaan noin 30 hehtaaria metsää. "Se on kantatila, jota on vuosisatojen aikana pilkottu monia kertoja."

Kallio ei ole kuitenkaan halunnut koskaan jossitella tilan pienestä koosta. "Päätökset tehdään aina sen hetkisen parhaan tiedon ja tarpeen pohjalta. Turha niitä on jälkikäteen ihmetellä. Yhtä hullua olisi, että nyt joku pitäisi ristiinnaulita vaikkapa soiden ojitusten vuoksi."

Siitä hän on ollut iloinen, että metsät olivat hyvässä kunnossa, kun ne tulivat hänen omistukseensa. Isä oli hoitanut pilalle harsitun puuston reippaaseen kasvuun.

Jos Kallio ei ajaisi maalaisten asioita, hän tekisi mielellään töitä vaikkapa kirkossa. "Jos vaimo ei olisi sairastunut ja joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, olisin irtisanoutunut ja opiskellut suntioksi", hän vakuuttaa.

Vesa Kallion kirjoituksia MT:ssa:

Reilu siirtymä, mutta miten ja minne?

Ruoka on rahantekokone kaupalle