”Millä korvataan metsistä saatavat tuotteet, jos hakkuut kielletään?” MTK:n uusi puheenjohtaja kaipaa kokonaiskuvaa päästökeskusteluun

”Vetää sanattomaksi ja antaa potkua, 110 prosenttia pitää nyt löytyä”, Arto Laine sanoi tultuaan valituksi MTK:n 3. puheenjohtajaksi marraskuun valtuuskunnassa.

Aivan sanaton hän ei ole, kun kierrämme hänen tiluksiaan Hattulan Tenholassa.

”Olen perushämäläinen ja aika harkitsevainen, mutta huomannut, että saan kyllä kerrottua mielipiteeni ja ajettua tärkeinä pitämiäni asioita. Harrastukseni puolesta olen joukkuepelaaja, ja pidän valiokuntien ja luottamushenkilöiden yhteistyötä tärkeänä.”

Harrastus on lentopallo, jota Laine on pelannut ykkössarjassa asti.

Uusi työ on sikäli tuttua, sillä Laine on toiminut MTK:n johtokunnan rivijäsenenä viimeiset kaksi vuotta, MTK Hämeen puheenjohtajana kuusi vuotta ja pitkään eri valiokuntien jäsenenä.

MT esitteli uuden puheenjohtajakolmikon ajatuksia keskiviikkona 11. tammikuuta.

Laine toivoo jatkossa sekä keskusjärjestön että valiokuntien ääntä enemmän julkisuuteen. Viljelijöiden asioiden ajaminen on tärkeää, ja ajankohtaisiin asioihin pitää ottaa kantaa.

”MTK on uskottava toimija, sillä on hyvät yhteydet päättäviin tahoihin. Ulkopuoliset arvioivat sen hyvin vaikutusvaltaiseksi organisaatioksi, mutta oman jäsenistön mielestä vaikuttaminen ei ole ollut riittävää. Vaikuttamistyötä voisi tuoda enemmän esiin ja jäsenistöön täytyy pitää jatkuvaa yhteyttä.”

Myönteistä on, että MTK:n sanomiset noteerataan mediakentässäkin, vaikka osa tiedotusvälineistä näkeekin sen viestinnän puolueellisena, Laine sanoo.

”Esimerkiksi ympäristökeskustelu on viljelijöiden ja metsänomistajien näkökulmasta kauhean yksipuolista, kun ei nähdä kokonaisuutta. Millä korvataan metsistä saatavat tuotteet, jos hakkuut kielletään?” Laine ihmettelee.

”Myös turvepelloista kerrotaan vain ilmastovaikutukset, mutta ei sitä, että huolto- ja viljelyvarmuuden kannalta nämä pellot todella hyviä ja lannoitteiden tarve pientä. MTK:n täytyy tuoda enemmän esiin kokonaisuutta.”

Vaikka edunvalvontaa hoidetaankin ongelmat edellä, Laine haluaa valaa uskoa nuoriin. Oma tytärkin opiskelee agrologiksi, asuu tilan mailla ja saa isältään oppeja kuten Laine aikanaan.

”Luotan siihen, että maailmassa ja Suomessa syödään turvallista ruoka jatkossakin. Tämä on hieno ammatti ja ala ja toimimme luonnon kanssa tiiviissä yhteistyössä.”

Jatkossa kuluttajat eli markkinat ratkaisevat, kuinka laajaa tuotanto Suomessa on, hän arvioi.

”Tukipolitikka on taustalla, mutta tukien osuus tuloista pienenee ja markkinoiden kasvaa. Luotan kaikkien tuotantosektoreiden tulevaisuuteen, sillä kaikesta puheesta huolimatta kulutustrendit muuttuvat hitaasti.”

MTK muuttuu samalla, kun tilojen ja aktiivisten ihmisten määrä vähenee. Yhdistykset ja liitot tiivistävät yhteistyötään, ja Laine toivoo myös liittojen ja keskusliiton jakavan enemmän erikoisasiantuntijoidensa osaamista yhteiseksi hyväksi.

Laine on ykköspuheenjohtaja Juha Marttilan tapaan tutkijataustainen, mutta ei usko akateemisuuden leimaavan liikaa järjestön johtoa.

”Tausta vaikuttaa tietenkin kaikkien ihmisten ajatteluun, mutta me olemme molemmat maanläheisiä ihmisiä samoin kuin koko kenttä.”

Laine ryhtyi viljelijäksi vuonna 1994, kun otti hoitaakseen isänsä ja sitä ennen isoisänsä viljelemän tilan. Liha- ja lypsykarja saivat lähteä ja tilalle tuli kasvinviljelyä. Peltoa ja metsää oli tuolloin kumpaakin reilut 40 hehtaaria.

Nyt viljelyksessä on omaa ja vuokrattua peltoa satakunta hehtaaria ja metsäalakin tuplaantunut 80 hehtaariin. Laineen piti korjailla karjatilan lohkoja kasvinviljelyyn sopiviksi: raivata pois saarekkeita ja kiviä sekä salaojittaa.

”Nyt tila on kohtuullisen kokoinen koneistamiseen, ja teen puintia ja kuivausta naapurillekin.”

Laineella on itsellään suorakylvökone, puinti- ja kuivauskalusto sekä muokkauskoneet.

”Olen siirtynyt viime vuosina pitkälti suorakylvöön, ja minun multavilla maalajeillani se on onnistunut ihan hyvin. Työtä ja polttoainetta säästyy, eikä sato ole ainakaan huonompi kuin aiemmin.”

Suorakylvö tarkoittaa, että peltoa ei muokata, vaan siemenet kylvetään suoraan sänkeen.

Laineen pelloilla kasvaa kauraa, vehnää ja viljelykierron mukaan välillä myös öljykasveja. Viljan hän myy ViljaTavastian kautta. Hän oli perustamassa sitä MTK Hämeen puheenjohtajana vuonna 2016.

”Hinta on kilpailukykyinen ja myynti helppoa, kun viljaa ei tarvitse kilpailuttaa itse, vaan osuuskunta tekee sen.”

Tällä taustalla ei ole erityinen ihme, että Laine haluaa kehittää uudessa tehtävässään peltokasviviljelyä ja tuoda sitä näkyvämmin esiin.

”Maailma muuttuu nopeasti ja markkinoihin ja tukipolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia asioita nousee esiin koko ajan. Minusta niitä voitaisiin tuoda nykyistä aktiivisemmin keskusteluun.”

Investoinnit Laine on tehnyt rakennusten ja peltokauppojen osalta pankkilainalla, mutta konehankinnat pitkälti säästämällä etukäteen. Pelto maksaa näillä seuduilla 10 000 ja metsähehtaari keskimäärin 4 000–5 000 euroa.

Taimikot Laine hoitaa itse, mutta muokkaukset ja istutukset tekee metsänhoitoyhdistys, joka myös kilpailuttaa puun ostajat.

Tilan tärkein tukijalka maatalouden rinnalla ei ole kuitenkaan metsä vaan matkailu. Luonnonsuojelualueen mukaan nimetty Kriipin lomamökit käsittää kolme mökkiä Vanajaveden rannalla läheltä maatilaa, ja niiden vuokarauksesta vastaa vaimo Erja Laine.

Siistit, avarat ja modernit rakennukset vuosilta 2007 ja 2011 ovat oikeastaan pikemminkin huviloita kuin mökkejä.

”Rakensimme ne, kun satuimme saamaan poikkeusluvat. Se oikeastaan ratkaisi, että vaimo jäi pois palkkatöistä ja minä perässä.”

Yhdessä on maalämpö, toisessa ilmavesipumppu ja kaikissa takka ja itse tehdyt polttopuut.

”Vuokralaiset käyttävät takkoja aika vaihtelevasti eli mökit ovat melkoisia sähkösyöppöjä. Porealtaita ei onneksi ole.”

Kulkutaudit ja maailmanpolitiikka ovat vaikuttaneet asiakasvirtaan siten, että ensin ulkomaalaiset asiakkaat vaihtuivat kotimaisiin ja vaikka he palasivat, venäläiset ovat pysyvästi poissa. Juuri tänään kotiin lähti sveitsiläinen seurue.

”Varovaisuus näkyy nyt varsinkin kotimaisissa varauksissa. Huviloita oli tyhjinä jopa jouluna ja uutenavuotena, mikä on poikkeuksellista.”

Laineet markkinoivat mökkejään itse nettiportaalin kautta, ja kehottavat muitakin miettimään tarkasti, mitä myy ja kenelle.

”Mökkivuokraus on ollut meille hyvä tukijalka, mutta olemme huomanneet, että markkinointi ratkaisee. Kannattaa miettiä tarkasti kohderyhmät ja etsiä oikeat kanavat, jotta tavoittaa heidät.”

Perhelomailijoita tulee Suomesta ja Euroopasta, kalastajia taas Baltiasta, sillä tarjolla on myös veneitä.

”Tämä ei ole joka tilan juttu, ja kannattaa miettiä omia vahvuuksiaan. Meillä oli ranta ja rakennusluvat, ja kun olin ollut talousneuvonnassa, pystyin hahmottamaan kannattavuutta.”

Veneiden lisäksi ei juuri ole kaivattu lisäpalveluita kuten ruokailuja tai edes polkupyöriä. "Patikointikartta ja kalastus riittävät. Ja annamme kävijöille purkin oman tilan hunajaa.”