• Pääkirjoitus: Jotakin, mitä ei halua euroissa mitata

    ”Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
    Metsä
    23.2.202206:00
    Mari Ikonen

    Yli kolmasosa metsänomistajista ei ole halukas myymään metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Siis mistään hinnasta. Joka kolmas metsänomistaja ei ylipäätään mieti metsätaloutensa kannattavuutta. Tiedot perustuvat laajaan metsänomistajakyselyyn vuodelta 2019.

    Kyse ei ole vain oman onnensa nojaan unohdettujen metsäplänttien omistajista. Myös suurmetsänomistaja ja sahayrittäjä Matti Huhtamaa kertoo Aarteen haastattelussa, ettei hän seuraa lainkaan metsiensä tuottoa (Aarre 2/22, s. 18). Metsään liittyvät muut arvot ovat Huhtamaalle tuottoa tärkeämpiä, vaikka hänellä on vankkoja näkemyksiä metsänhoidosta ja hakkuutavoista.

    Edellä mainitun kyselytutkimuksen tulokset käyvät arkijärkeen. Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa. Yhtä vieraalta tuntuisi laskea vaikkapa perheenjäsentensä tai harrastustensa taloudellista kannattavuutta. Tai myydä oman isoäitinsä, kuten tuomitseva sanonta kuuluu.

    Tätä taustaa vasten aina vähän hymähdän, kun törmään somen metsäkeskusteluissa heittoon, että taas on ”ahne metsänomistaja” hakannut metsäänsä tai että metsänomistajat myyvät puuta ”rahankiilto silmissään”.

    Rahaakin tarvitaan, se on selvä. Metsätila on ostettu tai siitä on maksettu perintö- tai lahjaveroa. Puunmyyntituloilla metsän omistaja maksaa pankkilainaa ja veroja, rahoittaa metsän uudistamiskulut ja metsänhoidon muita kuluja, rahoittaa pääelinkeinoaan kuten maanviljelyä, hankkii isompia kulutushyödykkeitä, tankkaa autoaan sekä ostaa kaupasta maitoa, leipää ja särvintä niin kuin kaikki muutkin.

    Puumarkkinat-palstalla (Aarre 2/22, s. 22) tutkija Jussi Leppänen vahvistaa kokeneiden metsänomistajien perstuntuman, että varsinkaan kuitupuusta maksettu hinta ei ole pysynyt elinkustannusindeksin perässä. Tästäkään syystä Suomen metsiä ei kaadeta pääosin ”kiinalaisten vessapaperiksi”, vaikka niin usein väitetään.

    Harvennushakkuita tarvitaan metsänhoidollisista syistä, mutta metsänomistajan paras keino sinnitellä inflaa­tion kanssa on kasvattaa ja myydä hyvälaatuista havutukkia. Tähän päämäärään tähtäävät myös hyvän metsän­hoidon suositukset, ja nykyään se tukee maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita.

    Artikkelin aiheet
    metsänomistajuus
    metsänhoito
    metsätalous
    luonto ja arvot
    Aarre-lehti
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle