Tutkimus: Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa eikä vapauta sen hiilivarastoa

Biosoil tutkimuksen mukaan avohakkuu ei juurikaan vaikuta maaperän hiilensidontaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Metsälehti.

Metsäntutkimuslaitos käynnisti aiheesta laajan tutkimuksen jo 1980-luvulla. Aineiston keruuta jatkettiin Biosoil nimellä 2000-luvulla Luonnonvarakeskuksessa.

Tulosten mukaan hiilen määrä metsämaassa ei vähentynyt avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää.

Tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen mukaan runsainta hiilen kertyminen oli metsissä, jotka lähestyivät päätehakkuuikää. Niissä metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla.

Hiilen kertyminen maaperään väheni yli satavuotiaissa metsissä. Se oli siis kiinni puuston kasvusta.

Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, johon lasketaan humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilestä on sitoutunut puustoon.

Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä. Hehtaarille hiiltä kertyy noin 100 tonnia. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia.

Hiilivarasto on suurin Etelä-Suomessa. Eniten hiiltä sitovat nuoret suurimman kasvun vaiheessa olevat metsät.

Esimerkiksi lannoitus on hyvä keino lisätä metsien hiilensidontaa.

”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summasi Metsälehdelle.

Tutkimuksessa kerättiin maanäytteitä yli 600:lta valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyvältä koealalta. Hiilen määrä selvitettiin pintakarikkeessa, humuksessa ja 40 sentin kivennäismaakerroksessa.