Pelkkä ampumarata ei riitä, vaan radoilla tulisi olla mahdollisuus ampua eri lajeja. Kuva: Lari Lievonen
Suomeen tarvitaan satoja ampumaratoja lisää ‒ reserviläisten, muiden ampumaharrastajien ja viranomaisten ampumataidon ylläpitoon nykyinen ratamäärä ei riitä
Puolustusvaliokunnan mietinnössä joukko asiantuntijoita esittää, että Suomessa tulisi tavoitella ainakin noin 1000 ampumaradan kokonaismäärää.
Siilinjärven Raasion ampumakeskuksessa toiminta loppui syksyllä 2021. Kuva: Petri JauhiainenVenäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi suuren joukon suomalaisia hakeutumaan mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.
Olennainen osa vapaaehtoista maanpuolustusta on ampumataidon vaaliminen. Ampumataitoa ja sen ylläpitämistä pidetään reservin sotilasosaamisen ja valmiuden kovana ytimenä.
Mutta millaiset ovat edellytykset kovan ytimen vaalimiseen? Ampumaratatilanteen osalta edellytyksiä voi kuvata kehnoiksi.
Siviileille tarkoitettuja ampumaratoja on eri puolilla Suomea noin 670 ja Puolustusvoimien ratoja 40. Vertailun vuoksi Ruotsissa ampumaratoja on noin 3000.
Vielä 1990-luvulla Suomessakin oli arviolta 2000‒2500 rataa.
Luvut löytyvät puolustusvaliokunnan mietinnöstä, joka julkaistiin kesäkuussa. Mietinnössä otettiin kantaa hallituksen esitykseen muuttaa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia sekä ampuma-aselakia. Kyseessä on puolustusministeriön huhtikuussa käynnistämä kiireellinen säädöshanke.
Muutosten tarkoituksena on muun muassa, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseita voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänään järjestämässä ampumakoulutuksessa.
Mietintöä varten valiokunta kuuli asiantuntijoita, joiden yhteinen näkemys oli, että Suomessa tulisi tavoitella ainakin noin 1000 ampumaradan kokonaismäärää. Tämä ratamäärä turvaisi eri viranomaisten, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja eri harrastajaryhmien toiminnan kestävällä tavalla.
Siksi nykytilannetta ratamäärän osalta voi hyvällä syyllä kuvailla kehnoksi.
Miten realistinen 1000 ampumaradan tavoite sitten on?
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää tavoitetta realistisena, jos radoille osoitetaan maa-alueet vaikka valtion mailta sekä riittävä rahoitus.
Myös Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partasen mielestä tavoite on realistinen, jos saavutetaan riittävä halu toteuttaa se.
”Ampumaradan perustamiseen tulisi olla saatavilla ammattitaitoista neuvontaa ja taloudellista tukea. Tarvetta on myös ajattelutavan muutokselle sekä valtiovallan ohjaukselle ja muutoksille viranomaistoiminnassa.”
Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen vertaa Ruotsin ja Suomen tilannetta.
”Mikäli Ruotsissa mahtuu olemaan 3000 ampumarataa, ei 1000 radan pitäisi olla mikään ongelma. Päinvastoin, lukuhan on vielä aika pieni.”
Hän muistuttaa, että kokonaislukumäärän lisäksi ratojen jakautumista on tarkasteltava myös alueellisesti ja lajeittain.
”Ilman sen tarkempaa paikkatietoanalyysiä, ratatilanne on erittäin heikko Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla, Kuopion ja Joensuun ympäristöissä.”
Joka kahdeksannella suomalaisella on aselupa. Potentiaalisten ampumaharrastajien määrä on merkittävä, ja se muodostuu useista eri harrastajaryhmistä.
Partanen toteaa, että kaikki mahtuvat sulassa sovussa samoille radoille ja siksi ampumaharrastusta tulisi ajatella kokonaisuutena.
”Mutta pelkkä ampumarata ei riitä, vaan siellä on oltava myös eri lajiradat. Luotiradalla on vaikea harjoitella haulikkoammuntaa.”
Liian kaukana kodista sijaitseva ampumarata haittaa ampumaharjoittelua ja vaarantaa aseiden turvallisen käytön sekä eettisen riistalaukauksen ampumisen.
”Radan puute saattaa viedä harjoittelun yksityismaille, missä ampumaturvallisuutta ei pystytä huomioimaan samalla tavalla kuin luvitetuilla radoilla.”
Ampumaratoihin ei suhtauduta aina kovin objektiivisesti tai silitetä myötäkarvaan. Tämä viesti välittyy, kun haastattelee ampumaratatoiminnassa mukana olevia tai henkilöitä, jotka yrittävät edistää ampumaharrastusta.
Laitinen allekirjoittaa havainnon ja toteaa, että suurimmat esteet ampumaratatoiminnan kehittämiselle ovat asenteellisia.
”Ampumaratojen toimintaedellytyksiin vaikuttavat pääasiassa ympäristölupaprosessit. 2000-luvulla prosessit ovat vaikeuttaneet ratojen toimintaa merkittävästi. Lainsäädäntö antaa myös suuren vallan ympäristöluvista valittajille.”
Valtaosa suomalaisista suhtautuu kuitenkin metsästykseen, ampumaurheiluun ja reserviläistoimintaan myönteisesti tai neutraalisti, sanoo Partanen.
”On löydettävä keinot jatkaa ampumaratojen toimintaa. Jatkuva valituskierre eri oikeusasteisiin ei ole kenenkään etu. Lainsäädäntöä on tarvittaessa muutettava”, hän jatkaa.
Reserviläisliiton Pohjola esittää, että maakuntakaavoissa ampumaratojen ympärille jätettäisiin suoja-alueet, jolloin kunta ei voisi kaavoittaa alueelle asuntoja.
”Tämä ratkaisu suojelisi kaikkia osapuolia. Ja jos ihminen ei halua kuulla aseiden pauketta, hänen ei tulisi ostaa asuntoa tai tonttia ampumaradan läheisyydestä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
