Lentolaskennoissa tarkastettiin lähes 1 400 taigametsähanhen sulkimispaikkaa Pirkanmaalta Inarin Lappiin – hanhien poikastuotto oli edellisvuotta parempi
Lapin hanhikanta on kuitenkin edelleen harva, Enontekiöllä ja Inarissa ei havaittu sulkivia metsähanhia lainkaan.
Suomen taigametsähanhet ovat yksi yhtenäinen populaatio. Tämä havaittiin vuonna 2020 Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa, jossa hyödynnettiin maastosta löytyneitä sulkia ja niistä eristettyä DNA:ta. Kuva: Pekka FaliHeinäkuussa tarkastettiin lentolaskennoissa noin 1 360 mahdollista taigametsähanhen sulkimispaikkaa Pirkanmaalta Inarin Lappiin, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).
Laskentojen perusteella taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) poikastuotto oli tänä kesänä edellistä kesää parempi koko kotimaisella pesimisalueella.
Sulkiva hanhikanta runsastui erityisesti Lapissa viime vuoden aallonpohjan jälkeen. Lapin hanhikanta on kuitenkin edelleen harva. Esimerkiksi Enontekiöllä ja Inarissa ei havaittu sulkivia metsähanhia lainkaan.
"Lasketuista kohteista noin 7 prosenttia oli metsähanhien asuttamia, kun vastaavasti viime vuonna hanhia löytyi noin 5 prosentista kohteita. Lisäksi havaittujen sulkimisparvien keskimääräinen koko kasvoi", kertoo tutkija Antti Paasivaara Luken tiedotteessa.
Lähivuosina laskennat tarkentavat tietoa metsähanhen keskimääräisestä vuosittaisesta poikastuotosta.
"Vaikka sulkiva taigametsähanhikanta on nyt viime vuotta runsaampi, metsähanhen metsästyksessä 20.–27. elokuuta välisenä aikana kannattaa käyttää harkintaa ja varovaisuutta erityisesti Lapin pohjoisosissa. Metsästys kannattaa kohdistaa ensisijaisesti poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan", Paasivaara sanoo.
Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Suomen riistakeskuksen suorittamille laskentalennoille.
"Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten", Paasivaara kertoo.
Tulevina vuosina laskentaa kehitetään edelleen vastaamaan riistahallinnon tietotarpeisiin kustannustehokkaasti.
Tämänvuotiset seurantalennot aloitettiin heinäkuun 6. päivä metsähanhen esiintymisalueen eteläreunoilta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Sieltä jatkettiin Keski-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Pohjois-Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut Suomen metsähanhikannan ydinaluetta.
Pohjois-Pohjanmaan jälkeen lennettiin Etelä-, Itä-, Keski- ja Länsi-Lapin metsäalueiden suurten soiden hanhikohteita. Pohjoisimmat kohteet sijaitsivat Inarissa Kaamasen alueella, jotka laskettiin 18. päivä heinäkuuta.
Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän sulkasadon ajan kotimaisilla pesimäalueillaan.
Sulkasadossa aikuiset hanhet pudottavat ja kasvattavat uudet siipisulat heinäkuun aikana. Myös poikaset ovat tuolloin vielä lentokyvyttömiä. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat pääsääntöisesti sulkimaan tundralle Novaja Zemljan saarelle.
"Sulkivan kannan koko antaa hyvän kuvan pesinnöissään onnistuneiden parien määrästä sekä poikasten selviytymisestä. Sulkivien lintujen määrä ei kuitenkaan kerro suoraan kotimaisen kannan suuruutta, sillä suuri osa metsähanhipareista epäonnistuu pesinnöissään. Metsähanhen pesimäkanta vaihtelee oletettavasti vähemmän kuin sulkivien hanhien määrä", Paasivaara toteaa.
Luonnonvarakeskus kiittää laskentaa tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä. Heidän merkityksensä laskentojen onnistumiselle on keskeinen.
Lue lisää:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
