Metsäsijoittajaksi ilman omaa metsätilaa? – Yhteismetsäosuudet ja metsärahastot ovat harkinnan arvoisia vaihtoehtoja
Yhteismetsäosuus tai sijoitus metsärahastoon tuovat sijoitussalkkuun vakautta ja turvaa.Tilaajalle
Kuva: Markku PulkkinenMetsä on turvallinen ja vakaa sijoituskohde, mutta metsäsijoittajaksi ryhtymistä voi jarruttaa moni seikka. Sopivaa metsätilaa ei ehkä ole tarjolla, oma aika ja osaaminen eivät riitä metsänhoitoon, tai tilakauppaan tarvittaisiin liian iso rahasumma.
Jos oman tilan hankkiminen ei ole mahdollista, harkinnan arvoisia vaihtoehtoja ovat yhteismetsäosuudet ja metsärahastot.
Helppoa omistusta
Yhteismetsä on metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettu, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jonka metsäomaisuutta osakastilat hallitsevat yhteisesti. Viime vuosina yhteismetsien suosio on ollut nousussa.
Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa sanoo, että yhteismetsä sopii vakautta arvostavalle sijoittajalle.
”Yhteismetsän kautta metsänomistus on vaivatonta ja helppoa. Metsänhoidosta ei välttämättä tarvitse ymmärtää mitään.”
Yhteismetsäosuuden myyjä asettaa hintapyynnön, minkä jälkeen hänellä on oikeus joko hyväksyä tai hylätä saamansa tarjoukset.
”Käytännössä maksettu kauppahinta helposti nousee hintapyyntöä korkeammaksi. Esimerkiksi Länsi-Suomessa on tavallista, että osuudelle asetetaan hyvin kohtuullinen lähtöhinta, minkä jälkeen hinta muodostuu markkinoilla.”
Tutustu huolellisesti
Yhteismetsäosuudet ovat erittäin haluttuja, mutta ostoa ei pidä kiirehtiä. Pusa neuvoo tutustumaan huolellisesti yhteismetsän metsävaratietoihin, taseeseen ja tilinpäätökseen.
”Yhteismetsällä saattaa olla muutakin toimintaa ja tulonlähteitä kuin metsätalous. Jos yhteismetsä esimerkiksi on kaavoittanut rantojaan ja harjoittaa tontin vuokrausta, saattavat vuokratulot muodostaa merkittävän osan tuloista.”
Taseessa voi olla myös jakamatonta varallisuutta tai velkaa. ”Osa yhteismetsistä haluaa kasvaa ja on saattanut sen vuoksi ottaa lainaa.”
Mikäli yhteismetsäosuus on myynnissä välittäjällä, tarvittavat dokumentit sisältyvät myyntimateriaaliin. Jos on tekemässä kauppaa suoraan osakkaan kanssa, ne tulee muistaa pyytää myyjältä.
Yhteismetsälaki velvoittaa yhteismetsiä kestävään metsänhoitoon. Niillä tulee olla ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma, jonka hakkuusuunnitteen kautta on mahdollista arvioida tulevia hakkuutuloja.
”Sekin hyvä puoli yhteismetsissä on, että niitä ei koskaan ole hakattu niin sanotusti tyhjiin.”
Tuotto verovapaata
Yhteismetsässä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous ja hoitokunta. Yksittäisen osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat siitä, minkä kokoisen osuuden hän yhteismetsästä omistaa. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.
Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa ja jakaa tilikaudelta muodostuvaa tuottoa osakkailleen. Osakkaalle tuotto on verovapaata tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa verottajalle.
”Yhteismetsät harjoittavat hyvää metsätaloutta, jossa hoitotyöt ja hakkuut on tehty ajallaan. Neljän prosentin tuotto on hyvinkin saavutettavissa, ja mikäli yhteismetsään kuuluu rantatontteja, tuotto voi tästäkin parantua.”
Vaivattomuuden kääntöpuoli on se, ettei yhteismetsäosuuden omistaja voi käyttää omaisuuttaan samalla tavoin kuin yksityinen metsänomistaja.
”Koko omaisuuttani en laittaisi kiinni yhteismetsään, mutta osana varallisuutta yhteismetsäsijoitus toimii loistavasti”, Jukka Pusa neuvoo.
Vakaalle sijoittajalle
Metsäkiinteistöihin sijoittavat metsärahastot ovat verraten tuoreita tulokkaita erikoissijoitusrahastojen joukossa, mutta niistä on nopeasti tullut suosittuja.
Suomalaiseen metsään sijoittavia metsärahastoja tarjoavat tällä hetkellä FIM Metsä, jonka osuussarja on S-Metsärahasto, Osuuspankin OP-Metsänomistaja sekä UB Metsä.
UB Nordic Forest Management Oy:n toimitusjohtaja Jyri Hietalan mukaan metsärahastot sopivat vakautta ja tasaista tuottoa hakevalle sijoittajalle.
”Metsärahastot ovat tarjonneet keskimäärin 4–6 prosentin tuottoa matalalla riskillä. Metsärahastot korreloivat vain vähän suhdannevaihtelujen kanssa, eivätkä vaikeatkaan talouskriisit heijastu niihin.”
Metsärahastoon tehdyn sijoituksen voi purkaa puolivuosittain, mutta Jyri Hietala ei suosittele metsärahastoa lyhytaikaiseen sijoittamiseen.
”Metsäsijoitus on pitkäaikainen sijoitus, jossa ei saa pikavoittoja. Lunastuksen yhteydessä maksetaan myös niin sanottu lunastuspalkkio, joka on sitä pienempi, mitä pidemmästä sijoituksesta on kyse.”
Turvaa hajautuksesta
Jyri Hietala näkee metsärahastot vähäriskisempänä sijoitusmuotona kuin yksityismetsänomistuksen.
”Metsärahastossa on paljon metsäkiinteistöjä, jotka sijaitsevat eri puolilla maata. Vaikka metsätuho osuisi johonkin kiinteistöistä, sen kokonaisvaikutus on vähäinen verrattuna tilanteeseen, jossa tuho kohdistuu yksityisen metsänomistajan ainoaan tilaan.”
Riskiä pienentää edelleen se, että rahastoon on usein sidottu huomattavasti vähemmän pääomaa kuin yksityiseen metsätilaan.
”Metsärahastoon sijoitettu summa saattaa olla esimerkiksi muutamia tuhansia euroja, kun taas 30 hehtaarin kokoisessa metsätilassa pääomaa voi olla kiinni sata tuhatta euroa.”
Metsärahastojen tuotto muodostuu puuston kasvusta ja hakkuutuloista. Vaikka rahastojen tulos vaihtelee vuosittain, ne yleensä pyrkivät tarjoamaan omistajilleen kohtalaisen tasaista tuotonmaksua.
Megatrendit tukena
Metsärahaston salkunhoitaja laatii metsäomaisuuden hoitostrategian ja budjetin. Käytännön toiminnasta vastaavat yhteistyökumppanit.
”Jokaisella rahastolla on omat yhteistyökumppaninsa. Esimerkiksi UB Metsällä pääkumppaneita ovat UPM ja Suomen Sijoitusmetsät”, Hietala sanoo.
Metsärahastoissa toiminnan tärkein kriteeri on pääoman tuoton optimointi, mutta rahaston toiminnan tulee olla ekologisesti kestävää. Jokaisen kuvion kohdalla punnitaan erikseen, minkälainen käsittelytapa on paras. Jaksollista ja peitteistä metsänkäsittelyä sekä viljelyä ja luontaista uudistamista käytetään tilanteen mukaan.
”Metsärahastojen toimintaan liittyy valitettavasti harhakuvia, joiden mukaan rahasto ostaa metsää ja sen jälkeen hakkaa kaikki puut. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa siksikään, että näin toimien tuotto olisi todennäköisesti negatiivinen”, Hietala sanoo.
Hietalan mukaan metsärahastojen näkymät ovat edelleen myönteiset. Väestönkasvun ja Aasian keskiluokkaistumisen kaltaiset megatrendit, ympäristötietoisuus, tarve korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla ja uudet biopohjaiset innovaatiot takaavat sen, että puulle on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää.
”Vastuullisuus ja kestävyys ovat selvästi korostuneet institutionaalisten sijoittajien keskuudessa. Uskon, että EU:sta tulevan sääntelyn myötä ympäristönäkökohdat korostuvat entisestään.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2021.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
