EU-komissaari Timmermans käsittää Suomen kriittisen metsälinjan: Kyse on myös kulttuurista, historiasta ja yksityisistä metsänomistajista

Euroopan komission varapuheenjohtaja ja vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komissaari Frans Timmermans kertoo ymmärtävänsä Suomen ja Ruotsin kriittisen suhtautumisen EU:n metsäkysymyksiin.

”Suomi ja Ruotsi suhtautuvat kriittisesti siihen, että edes puhumme metsistä. He eivät halua EU:n sekaantuvan asiaan. Haluan tehdä selväksi, että emme ole muuttamassa toimivaltaamme. Se ei ehdottomasti kuulu esitykseemme”, Timmermans sanoi eilen tiistaina Brysselissä pohjoismaisille toimittajille pitämässään lehdistötilaisuudessa.

Timmermansin mukaan Suomen ja Ruotsin pienten metsänomistajien suurta määrä ei ymmärretä kaikkialla EU:ssa. Komissaarin näkemyksistä uutisoi ensimmäisenä Talouselämä.

EU:n kestävän rahoituksen järjestelmä eli taksonomia määrittelee, millaiset rahoituskohteet ovat kestäviä.

Suomen hallitus on päättänyt vastustaa komission ilmastokriteerejä koskevaa esitystä. Hallituksen mukaan metsiin liittyvät kriteerit ovat osin vaikeasti ymmärrettäviä ja tulkinnanvaraisia. Päätöksestä syntyi eripuraa, sillä vihreät ja vasemmistoliitto olivat esityksen hyväksymisen kannalla.

Komissaarilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, onko hallituksen eripurasta ollut Suomelle mainehaittaa EU:ssa.

”Jos kyse olisi vain metsäteollisuudesta, tämä vahingoittaisi kuvaa Suomesta. Ymmärrän, että kyse on kuitenkin myös kulttuurista ja historiasta", Talouselämä kertoi Timmermansin vastanneen.

EU:lla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa. Finanssialan ja suurten yritysten kautta taksonomiaan liittyvät velvoitteet valuvat kuitenkin myös suomalaisten metsänomistajien arkeen.

Metsätaloutta pitää tarkastella Timmermansin mielestä talouden lisäksi myös sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.

”Suomella on yli sata vuotta kokemusta metsätaloudesta ja paljon tietoa siitä. Mutta se ei poista sitä, että meillä on biodiversiteettiongelma."

Talouselämän uutinen

Lue myös:

EU-taksonomian metsäsääntelyyn odotettavissa vastustusta – metsien lisäksi soraääniä voivat tuottaa myös ydinvoima ja maakaasu