Hakkuiden paino siirtyy lintujen pesinnän ajaksi kuiville kankaille – pesävahingot promilleluokassa, kissoista kaiketi enemmän harmia

Hakkuiden lopettaminen lintujen pesimäkauden ajaksi on mahdotonta, jos samalla halutaan pyörittää metsäteollisuutta. Sen sijaan tähtäin kannattaa asettaa hakkuiden linnustohaittojen vähentämiseen.

"Koneyritykset eivät kestä hakkuiden lopettamista lintujen pesimäkauden ajaksi. Pitää muistaa, että kestävyyskäsite sisältää myös taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden", toteaa varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:stä.

Jaakkolan mukaan kesähakkuissa otetaan linnut huomioon mahdollisuuksien mukaan. Se tarkoittaa, että lintujen pesimäaikaan vältetään rehevien maiden hakkuita.

"Karuilla mäntykankailla lintuja on harvemmassa. Selvää silti on, että täysin ilman haittaa niitäkään ei voi hakata. Haitat pitää kuitenkin suhteuttaa hyötyihin", sanoo Jaakkola.

Jaakkolan mukaan kesähakkuissa on kyse 6 000–7 000 ihmisen työpaikoista. Pidemmällä tähtäyksellä kyse on koko koneyrittämisen kannattavuudesta.

"Jos tässä aletaan vaatia nollatoleranssia, silloin koko yhteiskunta pitää pysäyttää. Lintuja kuolee myös sähkölankoihin, niitä jää autojen alle ja törmää rakennuksien ikkunoihin", sanoo Jaakkola.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on samoilla linjoilla. Myös hänen mukaansa asiassa kannattaa keskittyä kesähakkuiden haittojen minimointiin.

"Metsätalous ottaa monimuotoisuuden ylläpidon tosissaan. Siksi hakkuiden ohjeistuksella pyritään vähentämään haittoja mahdollisuuksien mukaan", toteaa Hakkarainen.

Hakkaraisen mukaan hakkuuohjeistuksia on juuri hiottu Metsätehon johdolla. Lähtökohtana on, että pesimäkauden aikaiset hakkuut ohjataan kuiviin kangasmetsiin, missä lintuja on vähiten.

"Tarkkaa arviota hakkuiden haitoista Suomessa en ole nähnyt. Ruotsalaisen selvityksen mukaan hakkuiden haitat jäivät linnuille varsin vähäisiksi. Tutkimuksen julkaisun yhteydessä todettiin, että luultavasti kotikissat tappavat lintuja selvästi enemmän."

Forest.fi sivuston mukaan arviot hakkuissa vahingoittuneista pesistä liikkuvat alle promillessa pesien kokonaismäärästä.

Stora Enson mukaan lintujen pesinnän onnistumiseen voidaan vaikuttaa puunkorjuun ajoituksella. Tunnetut suurten petolintujen pesät huomioidaan hakkuissa erikseen.

"Pesimäkauden hakkuut pyritään kohdentamaan siten, ettemme korjaisi puuta rehevillä mailla, joilla linnuston määrä on suurin", kertoo metsäjohtaja Janne Partanen.

Yhtiö kohentaa lintujen elinmahdollisuuksia myös pitemmällä tähtäyksellä. Se onnistuu lahopuun, kolopuiden ja lehtipuiden osuutta lisäämällä.

"Teemme kaikissa hakkuissa tekopökkelöitä, joilla turvataan esimerkiksi kolopesijöiden pesä- ja ruokailupuujatkumo", Partanen toteaa.

Myös UPM:llä on ollut jo lähes 20 vuoden ajan käytössä ohjeet lintujen huomioon ottamiseksi pesimäaikana. Ne on tehty yhteistyössä teollisuuden, metsänomistajien, luontojärjestöjen ja tutkijoiden kanssa.

Pesimäaikaiset hakkuut kohdennetaan kuivahkoille ja sitä karummille kankaille, joilla lintujen luku- ja lajimäärät ovat huomattavasti vähäisemmät kuin rehevillä kasvupaikoilla.

"Metsätaloustoimenpiteitä suunnitellessa tarkistetaan kartta-aineistosta ja leimikon suunnittelun yhteydessä, onko kohteella esimerkiksi petolintujen pesiä, metson soidinpaikkoja tai uhanalaisten lajien esiintymiä, jotka otetaan huomioon. Myös kolopesijälinnuille tärkeät laho- ja kolopuut säästetään”, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan puunkorjuun hiljaisimmat kuukaudet osuvat juuri lintujen pesintään eli touko-heinäkuuhun. Silloin puunkorjuu vetää henkeä kiihkeän talven jälkeen. Pohjois-Suomessa myös kelirikkokausi rajoittaa alkukesän hakkuita.

"Korjaamme toki puuta myös kesäkaudella. Tuotantolaitoksemme tarvitsevat tuoretta puuta tasaisella vauhdilla vuoden jokaisena päivänä", sanoo Partanen.

Partasen mukaan puuta ei pysty varastoimaan pitkää aikaa kesäkaudella hyönteistuhojen vuoksi. Ympärivuotinen toiminta on tärkeää myös korjuuyrittäjien työllisyyden takia.

Vuosi sitten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastasi eduskunnassa asiasta tehtyyn kyselyyn. Leppä luotti metsänhoidon suosituksiin ja hyviin käytäntöihin.

Hänkin nosti lähtökohdaksi, että touko–kesäkuussa tulisi välttää hakkuita lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla sekä korvissa ja rantametsissä.

Lue lisää:

Monet metsälinnut kärsivät lisääntyvistä hakkuista