Vexin valtakunta sijaitsee Teollisuustien ja Likoniementien risteyksessä. Klapikylään on vapaa pääsy. Kuva: Maria Miklas
Veikko Salo on latonut klapeista talon ja tuulimyllyn – ”Tuulimyllyyn kului 15–20 pinomottia puuta”
Padasjoen teollisuusalueelle on noussut Veikko Salon klapikylä. Salo tekee kaikki klapit moottorisahalla ja kirveellä. Klapikylään on vapaa pääsy.Tilaajalle
Kuva: Maria MiklasKlapitaiteilija Veikko ”Vexi” Salo esittelee vuonna 2018 valmistuneen klapitalon eli ”yksiön” vieraskirjaa.
”Tässä on jo yli kaksi tuhatta nimeä. Kaukaisimmat vieraat ovat Argentiinasta. Arabiankielistäkin tekstiä täältä löytyy.”
Yksiö on kestänyt hyvin kävijäryntäyksen, sillä yksikään nurkka ei repsota. Ilkivaltaakaan ei ole tehty.
Klapilaverilla odottaa tyyny päivänokosten ottajaa. Pienen pöydän ääressä voi nauttia vaikka päiväkahvit.
Päähänpiston tulos
Klapitalon rakentaminen oli eläkkeellä olevalle metsätalousinsinöörille päähänpisto, joka ei jättänyt häntä rauhaan.
”Katselin kerran lehtijuttua mökin muotoiseksi tehdystä halkopinosta. Siitä syntyi ajatus, että voisin tehdä paremman ja sellaisen, johon ihminen mahtuu sisälle”, Veikko Salo kertoo.
Klapitaidetta hän oli tehnyt ensimmäisen kerran jo vuonna 2000, kun hän latoi polttopuista kymmenen metriä korkean pyramidin.
Melko pian idean syttymisen jälkeen klapitalo alkoi nousta. Yllyttämässä ja avustamassa olivat Vexin ystävät.
”Paperille en suunnitellut etukäteen mitään. Alettiin vaan latoa klapeja ja suunniteltiin siinä samalla.”
Mediahuomio yllätti
Välillä Veikko Salo teki energiapuusavottaa padasjokelaisten metsänomistajien metsissä ja kaatoi tonttipuita. Yksiötä ladottiin joutoaikoina.
Kolmen kuukauden päästä, tuhansien kirveeniskujen ja satojen ruuvien jälkeen, klapitalo oli tupaantuliaiskunnossa.
Klapiyksiön saama julkisuus tuli metsien miehelle yllätyksenä. Salo laittoi talosta muutamia kuvia Facebookiin. Vajaassa viikossa tuli 2 700 tykkäystä ja 5 500 jakoa.
”Sen jälkeen media oli kimpussani. Juttuja oli ainakin kymmenessä lehdessä, yhdessä Amerikan lehdessäkin. Lahden radio kävi ja olin Kymmenen uutisten loppukevennyksessä.”
”Parhaimmillaan tässä oli viisikin autoa. Toimittajat halusivat haastatella ja muut ihmiset jututtaa muuten vaan. Porukkaa lappasi ja lehdistö painoi päälle. Omista hommista ei tullut sillä viikolla mitään.”
Naapurukset Ripa Töyry ja Vexi Salo innostavat toisiaan klapirakennelmien teossa. Melkein joka saunaillan aikana syntyy uusi idea. Kuva: Maria MiklasKlapeja tuulivoimalla
Kun klapitalo oli valmis ja mediamylläkkä hoidettu, naapurukset Vexi Salo ja Risto ”Ripa” Töyry istuivat iltaa.
Kuinka ollakaan: syntyi uusi idea.
”Ehdotin, että tehdään pyörivä halkopino. Ei kun tehdään tuulimylly, sanoi Ripa, ja siitä homma lähti taas laukalle.”
Ei aikaakaan kun tuulimylly oli rakenteilla – ilman piirustuksia sekin. Tuulimyllyn tukirakenteisiin kului paljon rautaa, jotta myllyn lavat saatiin kiinnitettyä ja pyörimään. Perustukset tehtiin metrin mittaisista koivuhaloista.
”Tuulimylly oli vähän haastavampi kuin klapitalo. Siihen kului 15–20 pinomottia puuta”, Salo selostaa.
Tuulimyllyyn kaverukset rakensivat mekaanisen klapinhalkaisulaitteen. Siivekkeistä välitetään voima halkaisulaitteelle, ja terä halkaisee puut tuulivoimalla. Tuulimylly valmistui loppuvuodesta 2019.
”Tässä ei tule päästöjä. Halkaisulaite toimii kuitenkin vain voimakkaalla tuulella”, klapimies esittelee.
Taulun tilataidetta
Vexi Salon taideteokset löytyvät Padasjoen Taulun teollisuusalueelta vanhan nelostien eli nykyisen 24-tien kupeesta.
Rakennukset nousivat nykyiselle paikalleen, koska Salon polttopuuvarikko sijaitsee samassa osoitteessa. Nytkin varikko on täynnä puupinoja.
Ainakaan vielä Salo ei ole saanut kutsuja rakentamaan tilataidetta talojen tai yritysten pihoille. Joku on kylläkin kysynyt, voisiko tuulimyllyn ostaa ja siirtää muualle.
”Eihän se pysyisi millään kasassa, jos sitä lähtisi siirtämään”, Salo tuhahtaa.
Viime vuonna tuulimyllyn viereen nousi ötökkämotelli. Se on kahdeksan kuution klapikasa, johon on ladottaessa jätetty runsaasti tuuletusrakoja.
Kimalaisen koronakaranteeni
Ötökkämotellin koloista löytyy reilusti majoitustilaa hyönteisille. Sammalkattoisessa motellissa on jokaiselle hyönteislajille oma huone, joka on merkitty metsäyhtiön julisteista leikellyillä piirroskuvilla.
”Koska hyönteiset eivät osaa lukea, pitää huone merkitä kuvalla. Yksi sivu on varattu kokonaan kivikkokimalaiselle, sillä se on koronakaranteenissa”, Salo veistelee.
Klapitaiteilijan puheita pitää kuunnella tarkalla korvalla, muuten ei heti hoksaa, mikä osa niistä on totta ja mikä enemmän tai vähemmän väritettyä.
Taulun klapikylään on asennettu myös jouluvalot, jotka ovat päällä joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun.
Yksi Salon tuttava esitti, että seuraavaksi klapikylään voisi rakentaa Padasjoen vaakunasta tutun padan. Sen rakentaminen osoittautui kuitenkin liian haastavaksi pyöreän pohjan vuoksi.
”Nyt taidan pitää välivuoden rakentamisessa ja keskittyä klapien tekoon”, Salo tuumaa.
Tuulimyllyn rakentaminen syksyllä 2019 ikuistettiin videoon, joka löytyy YouTubesta haulla ”Tuulimylly Padasjoella”. Kuva: Maria MiklasKoulun jälkeen metsään
Padasjoen naapuripitäjässä Lammilla varttunut Veikko Salo on viihtynyt pienestä pitäen metsässä.
”Kun pääsin kansakoulusta, otin pokasahan ja kirveen kainaloon ja lähdin propsin tekoon. Hakkasin 14-vuotiaasta lähtien halkoja Vapolle ja kuitupuuta Yhtyneille Paperitehtaille.”
Metsurin hommissa vierähti kuutisen vuotta. Sitten Veikko Salo suuntasi Evon metsätyökouluun ja heti perään metsäopistoon, josta valmistui metsäteknikoksi.
Myöhemmin hän luki itsensä vielä metsätalousinsinööriksi.
Työpaikka puunostajana löytyi ensin Rauma-Repolasta, sitten Metsäliitosta. 1980-luvun lopussa Salo siirtyi ostomieheksi Yhtyneille Paperitehtaille ja hankki puuta Päijät-Hämeestä pääasiassa Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaille.
Kirveellä tehdyt materiaalit
Ostomiehen urallaan vilkaskielinen Salo lienee puhunut metsänomistajat pyörryksiin.
Työelämästä hän jäi pois eläkeputken kautta alle 60-vuotiaana vuonna 2005. Siitä lähtien hän on siistinyt Padasjoen alueen tontteja ja hoitamattomia metsiä. Klapirakennelmien raaka-aineet kertyvät näistä savotoista.
”Lähellä teitä olevat energiapuurangat kuljetan käsi- ja jalkapelillä tienvarteen ja pilkon ne heti siinä 33-senttisiksi. Joskus harvoin saattaa mitta heittää puolella sentillä”, Salo virnuilee.
Syvemmältä metsästä energiapuu siirtyy tien varteen tuttujen viljelijöiden traktoreilla.
Klapien teon 73-vuotias Salo sanoo olevan vain ajankulu ja harrastus. Kaikki klapit syntyvät moottorisahalla ja kirveellä. Klapikonetta hän ei käytä.
”Teen tätä itseni ja tuttavieni iloksi. Rahaa en laske. Hyöty tulee siitä, että pysyy itse hyvässä kunnossa.”
Mottimääristä Salo ei pidä kirjaa, mutta lähes jokaisena arkipäivänä hän viihtyy metsässä tai klapitehtaallaan.
”Ei teillä olisi tarvetta riukuaidan aidaksiin? Tässä olisi kuorittuja neljän metrin aidaksia alle kympin kappale. Tällaista pienempää visakoivuakin olisi”, kauppamies tarjoaa.
Huoltoaseman kantapöydässä
Aarre tapasi Vexi Salon toukokuun lopussa. Samana aamuna Vexiä oli käynyt jututtamassa Maaseudun Sivistysliiton edustaja, joka kokoaa kirjaa ITE-taiteilijoista.
Termiä ITE-taide käytetään suomalaisesta nykykansantaiteesta, joka syntyy arjessa keskellä tekijänsä omaa elinympäristöä. ITE-lyhenne tarkoittaa itse tehtyä elämää, joten se kuvaa hyvin myös Veikko Salon elämäntyötä.
”Tänään onkin taas mediapäivä eikä työnteosta meinaa tulla mitään”, Vexi kuittaa saamansa huomion.
”Voin mä silti kahville lähteä, jos tarjoat.”
Myös Ripa Töyry, joka muutti Padasjoelle seitsemän vuotta sitten Espoosta, on ehtinyt tässä vaiheessa kurvata klapivarikolle.
Vexin ja Ripan kanssa ei käy aika pitkäksi. Läheisen SEO-huoltiksen baarin kaikki kahvittelijat tuntuvat olevan miehille tuttuja. Juttu lentää naapuripöytään ja kauemmaskin.
”Padasjoki on hyvä paikka asua. Täällä on kaunista luontoa ja mukavia ihmisiä”, herrat vakuuttavat.
Padasjoella ymmärretään klapitaiteen arvo, sillä tänä vuonna paikallinen Lions-klubi palkitsi Veikko Salon Padasjoki-palkinnolla. Kuparinen palkintotaulu on kunniapaikalla tuulimyllyn seinällä.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2021.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
