Ketkun omistaja taisteli koiransa hengen puolesta, mutta petovahinkokorvaukset yllättivät – korvauksia saa aina enintään koiran arvon verran
Maaseutupalveluilta saatu tieto petovahinkokorvausten maksussa tuottaa nyt Ville Ukkoselle isoa päänvaivaa.
Susi koitui nuoren itäsiperianlaika Ketkun kohtaloksi. Kuva: Omistajan arkistoVille Ukkosen nuori itäsiperianlaika Ketku törmäsi hirveä hakiessaan suteen Pyhtäällä sunnuntaina 2. marraskuuta.
Ukkonen kertoo, että koira pääsi todennäköisesti sudelta karkuun pannasta päälle pistetyn hälytyksen ansiosta.
Metsässä koiran vammat eivät näyttäneet pahoilta, mutta lopulta paljastui, että vammat olivat erittäin laajoja. Ukkonen kantoi suden raateleman koiransa pois metsästä ja paikallinen eläinlääkäri tunnisti vammat suden tekemiksi.
”Ketku oli yön eläinsairaalassa ja pääsi sen jälkeen yhdeksi yöksi kotiin. Tiistaina koira vietiin takaisin sairaalaan.”
”Maaseutupalveluiden asiantuntijat lupasivat vielä tiistaina kotonani käydessään, että kaikki kulut korvataan 100-prosenttisesti kävi miten tahansa”, Ville Ukkonen kertoo.
”Ketkun pelastusyritys olisi pitänyt lopettaa jo ensimmäisen sairaalakäynnin jälkeen, koska hoitokulut olivat nousseet jo niin suuriksi, että tiesimme ettemme enää selviä niistä itse.”
Keskiviikkona koiran tilanne näytti hiukan paremmalta, mutta salakavalan verenmyrkytyksen edetessä Ketku päätettiin torstaina lopettaa.
”Maaseutupalveluissa oltiin edelleen sitä mieltä, että korvausehdot täytyvät, mutta soitto Ruokavirastoon varmisti, että eläinlääkärikuluja ei tulla maksamaan vaan ainoastaan koiran arvo korvataan.”
”Ketkun pelastusyritys olisi pitänyt lopettaa jo ensimmäisen sairaalakäynnin jälkeen, koska hoitokulut olivat nousseet jo niin suuriksi, että tiesimme ettemme enää selviä niistä itse”, Ukkonen toteaa.
Ruokavirasto arvioi Ketkun arvoksi 4 100 euroa, josta vähennettiin oman vakuutuksen osuus.
”Tämän jälkeen valtiolle jäi maksattavaa 1 300 euroa ja itselleni jäi vielä yli 3 000 euron eläinlääkärilasku tämän kaiken jälkeen.”
Ukkonen on asiasta näreissään.
”Aika harhaanjohtavaa toimintaa, jos asiaa hoitavat ihmiset, jotka eivät tiedä miten asiassa toimitaan. Luvataan korvauksia, joita ei tulla ikinä saamaan”, Ukkonen sanoo.
Haminan kaupungin maaseutupalvelut toteaa, ettei maaseutuelinkeinoviranomainen voi kommentoida yksittäistä tapausta. Maaseutuelinkeinoviranomaisella ei ole asiassa harkintavaltaa, vaan asiassa toimitaan Ruokaviraston määräysten mukaan.
”Riistavahinkolain mukaan korvauksen enimmäismäärä ei saa ylittää vahingoittuneen omaisuuden käypää arvoa”
Ruokaviraston erityisasiantuntija Katriina Mattila muistuttaa, että riistavahinkolain mukaan korvauksen enimmäismäärä ei saa ylittää vahingoittuneen omaisuuden käypää arvoa.
”Korvauksista on käyty jonkin verran keskustelua erityisesti tänä syksynä, mutta Ruokaviraston näkemyksen mukaan käyvän arvon ylittävän korvauksen maksaminen edellyttäisi muutosta riistavahinkolakiin”, Mattila sanoo.
”Sääntelyn ei ole katsottu mahdollistavan sitä, että kuolleesta koirasta voitaisiin sen käyvän arvon lisäksi korvata myös mahdollisia eläinlääkintäkustannuksia”, Mattila toteaa.
Koiran korvaukset
Jos koira kuolee, korvataan koiran käypä arvo.
Jos koira vahingoittuu, mutta jää henkiin, korvataan mahdolliset eläinlääkintäkustannukset koiran käypään arvoon asti.
Jos koira vahingoittuu, mutta eläinlääkärin hoidosta huolimatta myöhemmin, vahingosta johtuen, kuolee tai joudutaan lopettamaan, korvataan koiran käypä arvo.
Jos tätä ennen on jo ehditty korvaamaan eläinlääkintäkustannuksia samasta vahingosta, nämä jo maksetut summat otetaan huomioon lopullista korvausta maksettaessa.
Mattilan mukaan riistavahinkolain nojalla maksettava korvaus ei valitettavasti aina riitä kattamaan kaikkia vahingosta koituneita kustannuksia ja menetyksiä. Tämä on ollut tiedossa jo lakia säädettäessä. Mattilan mielestä petovahingoista maksettavien korvausten ei pitäisi kuitenkaan olla huonosti tiedossa.
”Asia on ohjeistettu nykyisen riistavahinkolain voimassaolon alusta asti näin. Asiasta on mainittu myös Ruokaviraston Petovahinkokorvauksen Vipu-ohjeessa, joka on kaikkien luettavissa internetissä”, Mattila toteaa.
Hänen mukaansa jatkossa on kuitenkin syytä korostaa koiranomistajille, että vastaavissa tapauksissa koiran käypä arvo kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti, jotta korvauksen enimmäismäärä ei tule yllätyksenä.
”Puhdasrotuisen koiran korvausarvo on ollut keskimäärin 4 100 euroa, joka yleensä riittää kattamaan myös mahdolliset eläinlääkintäkustannukset. Mutta jos koira on alle 1,5-vuotias ilman erityisiä ansioita, puhdasrotuisen koiran korvausarvo on 1 600 euroa ja sekarotuisen koiran 800 euroa”, hän muistuttaa.
Riistavahinkolaki
11 § Eläinvahinkojen korvaaminen
Riistaeläimen kotieläimelle ja muulle eläimelle aiheuttamasta vahingosta voidaan korvata enintään tapetun taikka vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo. Korvausta ei suoriteta kadonneesta eläimestä, mikäli katoamista ei pystytä todentamaan suurpedon aiheuttamaksi.
Vahingoittuneen eläimen osalta voidaan korvata enintään eläinlääkintäkustannuksia ja menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen tai hunajan käypään arvoon asti. Korvauksen määrää eläinvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon se määrä, jolla eläintä voidaan käyttää hyödyksi.
Oikaisu: Aikaisemmassa Susihyökkäyksestä aiheutuneita eläinlääkärikuluja ei korvata, jos koira kuolee -jutussa oli virhe. Siinä sanottiin, että koiran eläinlääkärikulut olisi voitu korvata täysimääräisesti, jos koira ei olisi kuollut. Eläinlääkärikuluja korvataan kuitenkin aina vain koiran laskennallisen korvausarvon verran.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
