Tarmo Santalahden sahalla sahattua lankkua ja lautaa kuivumassa keväällä 2026. Kuva: Anna Santalahti
Tätä kaikkea syntyy yhdestä kuutiosta puuta
Mihin yksi motti puuta oikeastaan riittää? Metsässä kasvanut runko muuttuu jatkojalostuksessa monenlaisiksi tuotteiksi, joiden määrä ja käyttötavat yllättävät.Tilaajalle
Tarmo Santalahden sahalla Kylmäkoskella asiakkaiden omista puista sahataan sitä, mitä asiakas toivoo. Kuva: Anna SantalahtiYhden kuutiometrin eli motin verran puuta voi parhaimmilla kasvualueilla irrota jopa kerralla yhdestä isosta puun rungosta. Se, kuinka tarkkaan puu tulee jatkojalostuksessa hyödynnetyksi, riippuu esimerkiksi siitä, onko motin edestä kuitu- vai tukkipuuta.
Tarmo Santalahden sahalla Pirkanmaan Kylmäkoskella asiakkaiden omista puista sahataan sitä, mitä asiakas toivoo. Heillä motin tukkirungosta saadaan monenlaista sahatavaraa aikaiseksi.
Tukki sahataan laudoiksi tai lankuiksi, ja pintapuut hyödynnetään esimerkiksi hakkeena.
”Koko tukki siis hyödynnetään jollakin tavalla. Pyrimme määrän kustannuksella tuottamaan hyvälaatuista sahatavaraa”, kertoo sahaa edustava Anna Santalahti.
”Erityisen paljon sahaamme erikokoisia lautoja, koska näillä on hyvä menekki.”
Tuotannossa on myös pellettejä ja yhteen 600 kilon pellettisäkkiin uppoaa Santalahden mukaan reilun motin verran hyvälaatuista puuta.
”Mikäli puu on kovin huonolaatuista, menee sitä myös enemmän”, hän arvioi.
”Koko tukki siis hyödynnetään jollakin tavalla. Pyrimme määrän kustannuksella tuottamaan hyvälaatuista sahatavaraa.”
Saha kolmannessa polvessa
Sahaustoimintaa Santalahden sahalla on ollut jo vuodesta 1948. Tällä hetkellä toiminta jatkuu kolmannessa sukupolvessa.
”Sahaustoiminta on ollut alkuun kenttäsirkkelillä suoritettua sahausta siellä missä tarve oli, saha liikkui.”
90-luvulla Sannan isä Tarmo Santalahti käynnisti virallisen sahatavaran valmistuksen ja myynnin. Oma höylä taloon tuli 2000-luvun alussa. Myöhemmin Tarmolle syntyi idea pelletintuotannon käynnistämisestä.
”Lopulta idea johti siihen, että meillä aloitettiin pelletintuotanto vuonna 2001. Sahaus ja höyläys, sekä pelletintuotanto kulkevat käsi kädessä, jos ei sahata ja höylätä, ei myöskään tehdä pellettiä”, Anna Santalahti kertoo.
Sahan toiminta on Santalahden mukaan varsin pientä ja sen tuotantokapasiteetti myyntiin on muutamia satoja kuutioita sahatavaraa ja pellettiä vuodessa. Tilapäistä työvoimaa lukuun ottamatta kaikki sahalla tehdään itse.
Tekniikan ja koneiden nykyaikaistuminen parantaa hyötysuhdetta. Vuosien saatossa Santalahdessakin moni asia on muuttunut.
”Nykykoneet helpottavat puun päätymistä metsästä sahalle. Jos aiemmin puut on kaadettu moottorisahalla, nyt työn tekee moto”, Santalahti sanoo.
Alan tulevaisuuden näkymät riippuvat hänen mukaansa monesta asiasta.
”Tällä hetkellä nykyhetki näyttää hyvältä, mutta tulevaisuutta on vaikea tässä maailman tilanteessa ennustaa. ”
Tilapäistä työvoimaa lukuun ottamatta kaikki Tarmo Santalahden sahalla tehdään itse. Kuva: Anna SantalahtiAineksia monelle tehtaalle
Sellun- ja paperivalmistuksessa puun jokaisen osan hyödyntäminen on prosessien monimutkaisuudenkin takia sahausta haastavampaa.
Arjen paperia tuottavan Metsä Groupin tuotannossa tonnista eli tuhannesta kilosta kuitupuuta yhtiö pystyy valmistamaan jopa tuhansia wc-paperirullia.
”1000 kiloa kuitupuuta on noin 2 kuutiometriä eli mottia. Eri tuotemerkkien rullissa on eri määrä wc-paperia”, kuvailee yhtiön viestintä- ja brändijohtaja Maria Mroué.
”1000 kiloa kuitupuuta on noin 2 kuutiometriä eli mottia. Eri tuotemerkkien rullissa on eri määrä wc-paperia.”
Metsäteollisuus ry:n mukaan yhdestä kuutiometristä puuta voidaan valmistaa yli 10 000 litran maitopurkkia. Samaisesta puumäärästä voi syntyä noin 100 000 kappaletta A4-kokoista paperiarkkia tai biopolttoainetta jopa 1 250 kilometrin henkilöautolla ajoon.
Kuutiosta puuta syntyy yli 10 000 maitopurkkia. Kuva: Jarkko SirkiäMotista polttokelpoista puuta voi myös irrota omakotitalon kahden kuukauden lämmitysenergia.
Reilun 50 sivun sanomalehtiä kuutiosta puuta voi saada noin 1 200 kappaletta.
Jokainen korjattu puu ei ole motin luokkaa. Esimerkiksi motti harvennuspuita saadaan Metsäteollisuus ry:n mukaan noin 25 metriä kertaa 30 metrin kokoiselta alueelta, kun alalta kaadetaan otetaan joka kolmas, noin 15-metrinen harvennuspuu.
Metsä Groupin paperintuotantolinjan Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla on kaksi pehmopaperikonetta, kahdeksan jalostuslinjaa ja yksi tiivispaperikone. Kuva: Videolle Oy / Metsä GroupOksat hyötykäyttöön
Mrouén mukaan selluntuotannon sivuvirrat käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi.
”Tuotannon sivuvirtoja ovat esimerkiksi mäntyöljy, tärpätti, biometanoli sekä biopohjainen hiilidioksidi. Esimerkiksi mäntyöljy on monipuolinen raaka-aine, jota käytetään muun muassa maaleissa, autonrenkaissa, kosmetiikassa ja eläinrehuissa.”
Noin 70 prosenttia yhtiön valmistamasta pehmopaperista tehdään ensikuidusta.
Yhdestä kuution puunrungosta tulee hurja määrä polttopuuta. Kuva: Markku VuorikariPehmopapereiden raaka-aine kuitupuu saadaan Mrouén mukaan tukkipuun sivuvirtana. Puun jokainen osa hyödynnetään sille parhaiten sopivaan tarkoitukseen.
Esimerkiksi oksat ja hakkuutähteet hyödynnetään uusiutuvan energian tuotannossa.
Yhtiö valmistamme pehmopaperituotteita kodin ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi wc- ja talouspapereita sekä nenäliinoja.
”Lisäksi se valmistaa pehmopapereita ammattikäyttöön, esimerkiksi erikoistarpeisiin siivousyrityksille, kouluihin, sairaaloihin, ravintoloihin ja teollisuuteen.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
