Pohjoisen hoitorästeissä hurjasti kirittävää: Taimikonhoidon ja ensiharvennusten tarve kolminkertainen tehtyyn nähden
Ensiharvennusta kaipaavia rästikeskittymiä on etenkin Pohjois-Pohjanmaan kaakkoisosissa ja Lapin kolmion alueella.
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ensiharvennusrästien keskittymät sijaitsevat kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla sekä niitä ravinteisuustasoltaan vastaavilla soilla. Kuva: Johanna KokkolaTaimikonhoidon ja ensiharvennusten tarve on noin kolminkertainen tehtyyn määrään nähden Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lapissa taimikoita tulisi hoitaa tulevalla viisivuotiskaudella lähes 200 000 hehtaarilla, kun menneellä viisivuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty vain 60 000 hehtaarilla.
Pohjois-Pohjanmaalla hoitotarve on 500 000 hehtaarilla, ja tehtyä alaa 180 000 hehtaaria.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Hannu Hirvelän mukaan viimeisimmän VMI:n (Valtakunnan metsien inventointi) perusteella myös hakkuita olisi varaa lisätä molempien maakuntien alueella.
"Lisäys kohdistuu mäntytukkiin, -kuituun ja energiarunkopuuhun", hän kertoi Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeen seminaarissa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yksityismetsien ensiharvennusrästien keskittymät ja niiden mahdolliset hakkuukertymät selvitettiin Luken ja metsäkeskuksen yhteishankkeessa.
Metsävaratiedon perusteella Lapissa oli toissa vuonna 15 yli 50 hehtaarin keskittymää ja Pohjois-Pohjanmaalla 16 yli 30 hehtaarin keskittymää.
Lapissa keskittymien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 960 hehtaaria, Pohjois-Pohjanmaalla noin 700 hehtaaria. Tämänhetkiset alat voivat olla hieman pienemmät, sillä osalla alueista on käynnistetty harvennushakkuut selvityksen jälkeen.
Harvennusrästikeskittymien sijainnit ja puustomäärät on koottu
Hoitorästien puunkorjuun kannattavuus laskettiin kolmella eri korjuutavalla.
"Metsänomistajan kannalta integroitu korjuu eli yhdistetty aines- ja energiapuunkorjuu tuotti parhaan tilin niin suuri- kuin pienipuustoisilla ensiharvennuskohteilla", kertoi Luken tutkija Anssi Ahtikoski.
Ero eri harvennustavoilla kertyvien kantorahatulojen välillä oli kuitenkin pieni koko kiertoajalla.
Puuta korjaavalle yritykselle halvin vaihtoehto oli laskelmissa energiapuunkorjuu. Metsänomistajalle se taasen tuotti pienimmät kantorahatulot sekä Lapissa että Pohjois-Pohjanmaalla.
Kemiin parin vuoden kuluttua valmistuva Metsä Groupin biotuotetehdas käyttää kuitupuuta vuosittain 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyinen sellutehdas. Se näkyy koko maan ja etenkin pohjoisen puunhankinnassa.
Metsä Groupin piiripäällikön Jarkko Parpalan mukaan lisääntyvä puun käyttö parantaa etenkin hankintahakkaajien mahdollisuuksia.
"Hankintapuun vahvistuva kysyntä tasoittaa myös puunkorjuun kausiluonteisuuden ongelmaa."
Hoitamattomat ryteiköt eivät Parpalan mukaan jatkossakaan kiinnosta puunostajia. Sen sijaan hoidettujen ja ympäri vuoden saavutettavissa olevien leimikoiden kysyntä vahvistuu entisestään.
"Myös talvikorjuupohjilla olevien hyvin hoidettujen kohteiden menekki paranee. Samalla näiden kohteiden krooninen ylitarjonta Pohjois-Suomessa poistuu", hän ennakoi.
Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto.
Lue myös:
Pienpuun korjuuseen 3,75 miljoonaa euroa lisää kemeratukea
Väyläharvennus on uusin ase taimikoiden hoitorästeihin: "Työn tehokkuus parani 20–40 prosenttia"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
