Eristyskyky oli koitua hirren kohtaloksi
Hirren tie julkiseen rakentamiseen on ollut kuoppainen.
Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula kertoo, että hirttä rakennusmateriaalina piti puolustaa kovastikin vuosina 2008–2010, jolloin ympäristöministeriössä valmisteltiin uusia energiamääräyksiä EU-direktiivien pohjalta.
Jos otetaan huomioon pelkästään seinän U-arvo eli eristyskyky, hirsiseinä saatetaan laskea haitalliseksi ilmastolle.
”Hirsi ei ole hyvä matematiikassa, kun lämmönjohtavuutta verrataan polyuretaaniin tai mineraalivillaan”, Poijula toteaa.
Suomessa rakenteiden U-arvoja kiristettiin viimeksi voimakkaasti vuonna 2010.
Ympäristöministeriö huomioi kuitenkin massiivipuuseinän hiilidioksidia sitovana rakenteena siten, että U-arvovaatimus on massiivipuuseinälle löysempi kuin lisäeristetyille muille rakenteille.
Kiloon puuta on sitoutunut ainakin 1,5 kiloa ilmakehän hiilidioksidia.
”Lisäksi hirsitalojen valmistuksessa saadaan sivutuotteista, kuten kuoresta ja purusta, paljon enemmän uusiutuvaa energiaa kuin koko valmistusprosessi metsästä valmiiksi taloksi kuluttaa. Tähän ei tietääkseni pysty mikään muu rakennusmateriaali maailmassa”, Poijula sanoo.
Poijulan mielestä eristysmääräykset on hirren osalta hoidettu toistaiseksi järkevästi. Hän on kuitenkin huolissaan tulevista päätöksistä. Suomi tavoittelee uusilta rakennuksilta liki nollaenergiatasoa vuoteen 2020 kaikessa rakentamisessa.
Julkisissa rakennuksissa siihen pitäisi päästä jo aikaisemmin.
”Toivoa sopii, ettei lapsi menisi pesuveden mukana, kuten oli vähällä käydä vuonna 2010.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
