Veistokilpailun voiton nappasi Raimo Hautaluoma veistoksellaan ”Rohkea maahinen”. Kuva: Timo Aalto
Katso video: Lappajärvellä syntyi puutaidetta moottorisahalla – ”Veistäessä häipyy ajantaju”
Tiedätkö, miksi veistäjät suosivat pöllinveistossa juuri kuusta?Lappajärvi
Krisitian Hägman sahasi kuusitukista kotkan viime viikonloppuna järjestetyssä Kraatterijärven veistokilpailussa Lappajärvellä. Kuva: Timo AaltoKuusitukit muuttivat muotoaan Lappajärvellä käydyssä ensimmäisessä Kraatterijärven puunveistokisassa.
Euroopan suurimman kraatterijärven rantamaisemissa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana kaksitoista veistäjää. Idea kisoihin lähti 1980-luvulta Ite-taitelijana toimineelta Tapio Autiolta.
”Olen tehnyt erilaista taidetta kohta neljäkymmentä vuotta esimerkiksi puusta ja kivestä. Ajattelin, että tällainen kisa sopisi hyvin Lappajärvelle. Niinpä otin yhteyttä Hotelli Kivitippuun, minkä pihapiiriissä kisa päätettiin järjestää.”
Puunveistokisan teemoina olivat eläimet ja taruolennot. Luomukset syntyivät parimetrisiin tyvikuusiin, joiden halkaisija oli noin viisikymmentä senttiä. Kuusen käyttöä materiaalina Autio pitää luonnollisena.
”Kuusi on erittäin hyvä veistopuu, ja se myös kestää pintakäsiteltynä säätä mainiosti. Esimerkiksi mänty ei sovi veistoon läheskään samalla tavalla, sillä se halkeilee.”
Valmistuneet puuveistokset jäävät Lappajärvelle tuomaan iloa.
”Ne sijoitetaan luotopolkujen varteen elävöittämään maisemaan, ne ovat siten kaikkien ihailtavina.”
Kisasta on Aution mukaan tarkoitus tehdä perinne.
”Sellainen on suunnitelma. Haemme myös lajin SM-kisoja vuodelle 2025.”
Veistokisan ykköstilan vei jalasjärveläinen Raimo Hautaluoma teoksellaan ”Rohkea maahinen”.
”Kyseessä on palokärjen pukuun sonnustautunut taruolento. Palokärki on veistoksessa ilkikurinen maahinen, joka on tullut koputtelemaan huuhkajapesueeseen.”
Hautaluoma on aiemmin saavuttanut muun muassa puunveiston SM-hopeaa. Puunveistoa hän on harrastanut reilut kuusitoista vuotta. Intohimon syyn hän kiteyttää ytimekkäästi.
”Veistossa näkyy oman käden jälki. Veistäessä häipyy myös ajantaju, se vie täysin mennessään.”
Tuomaristoon kuului ”Kuningasmetsuri” Jaakko Pessinen. Tarkalla silmällä töitä katsellut Pessinen kehui osallistujien luomuksia.
”On mukava katsella kun ammattimiehet ovat olleet asialla, hienoa jälkeä.”
Pessinen on myös itse veistänyt takavuosina karhun.
”Se syntyi moottorisahalla kuusipuusta. Mietin myös muiden veistosten tekoa, mutta kun aika meni metsätöissä, oli pakko hieman huilatakin.”
Lappajärveläinen sahasi työurallaan loppuun lähes uskomattomat 79 moottorisahaa.
”Käytössäni on ollut seitsemän sahamerkkiä. Eniten sahasin Partnereilla, niitä kului 45 kappaletta. Jos sahaamani puut laitettaisiin metrin haloiksi ja niistä tehtäisiin metrin korkuinen pino, saisi siitä puuaidan kummallekin puollelle tietä Helsinki-Lahti-välillä, eli noin kaksisataa kilometriä.”
Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Tapio Autio ja ”kuningasmetsuri” Jaakko Pessinen. Kuva: Timo AaltoPessinen asuu nykyisin hoivakodissa saatuaan muutama vuosi sitten vakavan sairauskohtauksen ollessaan lähdössä metsätöihin. Miehen vointi on kuitenkin menossa parempaan suuntaan.
”Pääsen jo kävelemään keppien avulla kun joku aika sitten tarvitsin rollaattoria. Aion kuitenkin asua jatkossakin hoivakodissa, siellä on hyvä olla.”
”Minulla on toki ollut ikävä metsään, en ole nähnyt sitä kuin teiden varsilta. Olen myös katsellut noilla reissuilla harvennusteni jälkeä, sillä täytyyhän sitä pitää silmällä.”
Kisahengessä nähtiin myös hiihtolegenda Juha Mieto. Hän antoi veistoksille tunnustusta.
”Aivan uskomattoman upeita töitä. Minusta ei ole ollut tällaiseen hommaan, sillä olen erittäin huono piirtämään.”
Kuva: Timo AaltoMoottorisaha ja muut metsänhoidon välineet pysyvät silti edelleen mainiosti 73-vuotiaan Miedon käsissä.
”Teen hommia viikoittain pojan metsässä. Seuraavaksi odottaa kuusentainten istuttaminen muutaman hehtaarin alalle.”
”Minullahan ei ole omistuksessani enää nykyisin kuin auto, asumisoikeus sekä pieni rahasäkki, muut olen antanut pojalle. On minulla myös tehtynä puuklapuja niin paljon, että ne riittävät minulle 99-vuotiaaksi, hieman täytyy siis vielä tehdä sadan vuoden eteen.”
Mieto sanoo metsän olevan hänen kirkkonsa. Hän muistaa myös edelleen metsähetken pudottuaan eduskunnasta.
”Menin metsään, ajattelin vain korven olevan seuranani. Istuttuani eväiden kanssa tulivat korpit paikalle, ajattelin enää niiden olevan pe…le seuranani.”
”Kun kotona kuuntelin Metsäradiota, sanottiin siellä korpin olevan maailman viisain lintu. Niinpä nousin ylös, tein asennon ja kiitin.”
Veistokilpailuun osallistui kaksitoista veistäjää. Kuva: Timo AaltoMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
