”Meille on tulossa tälläkin kertaa oikein hyvä standardi”, sanoo PEFC Suomen Tatu Liimatainen

Olet ollut puoli vuotta PEFC Suomen toiminnanjohtaja. Mikä on ollut isoin yllätys työssäsi?

PEFC-toiminnan laajuus on ollut myönteinen yllätys. Olemme osa kansainvälistä organisaatiota, jolla on toimintaa yli 50 maassa. Suomessakin toiminta on todella laajaa, sillä yli 90 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu.

Pieni kielteinen yllätys on ollut kritiikki, joka PEFC-standardiin kohdistuu. Kritiikin syitä minun on välillä ollut vaikea tunnistaa. PEFC on kuitenkin vapaaehtoinen, kestävää kehitystä edistävä sertifiointijärjestelmä. Välillä ihmetyttää se, että meistä maalataan negatiivista kuvaa vaikka olemme hyvällä asialla.

Mitä vastaisit tahoille, jotka sanovat, että PEFC ei ole ”oikea” metsäsertifikaatti, ja jotka hyväksyvät vain sen toisen, jonka lyhenteessä on kolme kirjainta?

Yli 20 vuotta toiminut PEFC on ihan oikea sertifiointijärjestelmä, ja me täytämme kaikki sertifiointijärjestelmän kriteerit. Sertifiointien välisessä kiistelyssä on pientä poteroitumista, mikä ei ole nykypäivää. Olemme kaikki hyvällä asialla, vaikka mikään järjestelmä ei ole täydellinen.

Prosessimme on hyvin avoin, ja kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan PEFC-standardin asettamisprosessiin aina viiden vuoden välein. Itse vannon yhteistyön nimeen ja pyydän kaikkia osallistumaan toimintaamme, jos sellaista intoa on.

Maailmaan ja Suomeen mahtuu erilaisia sertifiointijärjestelmiä, ja kilpailu tekee tässäkin asiassa hyvää.

Miksi PEFC-sertifioinnin tuorein uudistus on ollut niin hidas, työläs ja riitaisa prosessi?

Yksi syy oli se, että vuonna 2019 aloitetussa uudistamisprosessissa oli mukana ennätykselliset yli 60 organisaatiota. Suuri osallistujien määrä toi lisää keskustelua prosessiin. Oli hienoa, että saimme näin suuren joukon liikkeelle. Tämäkin kertoo kiinnostuksesta sertifiointia kohtaan.

Toinen syy oli varmasti se, että metsäkeskustelu käy nyt aika kuumana ja tämä tunnelma heijastui myös meidän prosessiimme. Kaikissa vaiheissa halusimme pyrkiä kompromisseihin siten, että kaikki mukana olevat voisivat hyväksyä päätökset. Äänestyspäätöksiä ei jouduttu tekemään. Tämä tietysti pitkitti keskusteluja.

Loppumetreillä neljä tahoa halusi valitettavasti jättää allekirjoittamatta standardityöryhmän valmisteleman esityksen. Siitä huolimatta meille on tulossa tälläkin kertaa oikein hyvä, kestävää metsätaloutta tukeva standardi.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat uusissa PEFC-kriteereissä?

Standardityöryhmä katsoi, että tällä kertaa pitää painottaa erityisesti ekologisia näkökulmia.

Säästöpuiden määrä ja vesistöjen varsien suojavyöhykkeiden leveydet tuplataan. Hakattavalle alueelle pitää jatkossa jättää vähintään kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta puuta. Jättöpuiden järeysvaatimuksia kasvatettiin siten, että läpimitta rinnankorkeudelta pitää olla jatkossa 15 senttiä, kun se tähän asti on ollut 10 senttiä. Suojakaistojen minimileveys oli aikaisemmin viisi metriä ja jatkossa 10 metriä. Sekapuumetsiä pitää suosia ja riistatiheikköjä jättää kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa.

On hyvä muistaa, että PEFC-sertifiointi edistää kokonaiskestävyyttä. Esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden näkökulma jatkuu erittäin vahvana.

Milloin kansainvälinen arviointi Suomen uudesta PEFC-järjestelmästä valmistuu?

Tietojemme mukaan lopullisen päätöksen kansainväliseltä PEFC-järjestöltä pitäisi tulla jouluun mennessä, minkä jälkeen voisimme alkaa viedä uutta standardia käytäntöön yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kansainväliseltä järjestöltä saattaa tulla vielä jokin pieni juttu muokattavaksi puolen vuoden määräajassa, mutta mikäli näin tapahtuu, se ei juuri vaikuta standardin toimeenpanoon. Toimeenpano voinee alkaa jo tämän vuoden puolella.

Koska PEFC-sertifiointikausi on viiden vuoden mittainen, aloitamme keskustelut standardin kehittämisestä jälleen muutaman vuoden päästä.

Kuinka suuri osa Suomen metsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä?

PEFC-sertifioinnin piirissä on tällä hetkellä 18,99 miljoonaa hehtaaria, mikä on 93,5 prosenttia Suomen talousmetsistä. Vuonna 2021 sertifioitu pinta-ala oli 18,85 miljoonaa hehtaaria, joten PEFC-sertifioinnin kattavuus on hieman kasvanut.

Ovatko metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsät automaattisesti PEFC-sertifioinnin piirissä?

Kyllä ovat, PEFC-sertifikaatti tulee metsänhoitoyhdistyksen kautta automaattisesti ja maksutta. Myöskään mahdollisista auditoinneista ei tarvitse maksaa mitään.

Jos joku ei jostain syystä halua olla mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa, siitä pääsee pois ilmoittamalla asiasta omaan metsänhoitoyhdistykseen.

Se, joka ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen, voi liittyä PEFC-sertifikaattiin ilmoittamalla asiasta Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Tässä tapauksessa ryhmäsertifiointi maksaa pinta-alasta riippumatta 60 euroa viideltä vuodelta.

Mistä saatte rahoituksen toimintaanne?

Rahoitus tulee pääasiassa sertifikaatin myynnistä ja merkin käyttöoikeusmaksuista. Meillä on myös 16 jäsenorganisaatiota, jotka maksavat jäsenmaksua. Lisäksi on erilaista hankerahoitusta silloin tällöin.

Maksu PEFC-sertifikaatin käytöstä muodostuu puun käyttömäärän tai yrityksen liikevaihdon mukaan. Jos maksu peritään puun käyttömäärän mukaan, se muodostuu 220 euron perusmaksusta ja 106 euron lisämaksusta jokaista käytettyä 100 000 kuutiometriä kohden.

Millainen keskusteluyhteys teillä on FSC-sertifikaattia edustavien kanssa?

Meillä on normaali hyvä keskusteluyhteys. Uskon itse avoimuuteen ja yhteistyöhön kaikkien tahojen kanssa. Sertifiointitahojen kesken ei ole säännöllisiä kahdenvälisiä palavereita, mutta tapaamme alan tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin viikko sitten ulkoilemassa Lahdessa Möysän maastoissa vieraillessani vanhempieni luona. Olen kova metsän viihdekäyttäjä ja odotan innolla alkavaa hiihtokautta.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2022.