Aselupien kokonaismäärä on noin 1,8 miljoonaa. Kuva: Lari Lievonen
Aselupien kiikun kaakun -tapauksiin haetaan yhtenäisyyttä ‒ Poliisihallitus linjaa lupakäytäntöjä uudella ohjeella
Yhtenäiset käytännöt ovat sekä luvanhakijan ja -haltijan että virkamiesten etu, sanoo Poliisihallituksen ylitarkastaja.
Poliisi tekee myönteisiä aselupapäätöksiä vuosittain koko maassa noin 45 000 sisältäen rinnakkaisluvat. Näistä iso osa myönnetään metsästysperusteella. Kuva: Petri JauhiainenPoliisihallitus julkaisee lähiaikoina uuden aselupakäytäntöjä linjaavan ohjeen. Mikä muuttuu luvanhakijan tai -haltijan kannalta uuden ohjeen myötä?
Poliisihallituksen ylitarkastajan Tarja Rannan mukaan minkään ei pitäisi muuttua suuresti, sillä samaa ampuma-aselakia noudatetaan edelleen.
”Niin sanotuissa kiikun kaakun -tapauksissa saavutetaan toivottavasti yhtenäisyys.”
Ohjeen tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa. Sitä käännetään parhaillaan ruotsiksi ja sen jälkeen se käy läpi normaalin allekirjoitusprosessin ennen julkaisemista.
Ranta kuvailee, että kyseessä on käsikirjanomainen ohje luvanmyöntäjälle ja lupa-asiaa valmistelevalle virkailijalle, jotka saavat ohjeesta apua ja voivat tarkastaa lähtökohdan omille pohdinnoilleen.
Yksi apuväline on taulukoida erilaiset teot, joista luvanhakijaa tai -haltijaa voidaan epäillä tai joihin hän on syyllistynyt.
Kunkin teon kohdalla on ohje siitä, minkälaiseen seuraamukseen kyseisen teon tulisi johtaa.
”Taulukkoa voi käyttää apuna sen arvioimiseksi, tulisiko hakemusasiassa harkita kielteisen päätöksen tekemistä tai olisiko aihetta panna lupien peruuttamisharkinta vireille.”
Ohjeen uudistamisen tavoitteena on, että luvanhakijat ja aseluvan haltijat saisivat näkymän siihen, minkälaista käyttäytymistä poliisi pitää lähtökohtaisesti sopimattomana aseluvan haltijalle.
Esimerkiksi aseluvan hakemista harkitseva voi tutkia jo etukäteen onko hänen aiemmilla teoillaan mahdollisesti vaikutusta aseluvan saamiseen. Tämä saattaa vähentää sellaisten hakemusten vireilletuloa, joihin tultaisiin todennäköisesti tekemään kielteinen päätös, toteaa Ranta.
”Yhtenäiset käytännöt ovat sekä luvanhakijan ja -haltijan että virkamiesten etu.”
Eri keskustelufoorumeilla nousee tasaisin väliajoin esiin, että aselupakäytännöt olisivat epäyhtenäisiä eri poliisilaitosten välillä.
"Kovin harvoin annetaan verrattavaksi keskenään identtisiä tapauksia”, sanoo Ranta. Hänen mukaansa on vaikea sanoa ovatko aselupakäytännöt yhtenäisiä vai epäyhtenäisiä eri poliisilaitoksilla.
”Erilaisiin päätöksiin johtaneissa tapauksissa on joko asianosaiseen, ampuma-aseeseen tai muihin vallitseviin olosuhteisiin liittyviä eroavaisuuksia, jotka selittävät erilaiseen lopputulokseen päätymisen.”
Jonkun ulkopuolisen tahon tekemä aselupia koskevien päätösten systemaattinen arviointi ei ole mahdollista, Ranta huomauttaa.
Lainsäätäjä on halunnut jättää ampuma-aselakiin päätöksentekijälle laajan harkintavallan. ”Siksi on mahdollista päätyä erilaiseen lopputulokseen identtisissäkin tapauksissa ja se on täysin nykyisen ampuma-aselain mukaista”, sanoo Ranta.
Kritiikki kumpuaa yleensä siitä, että hakija ei ole saanut lupaa hakemaansa ampuma-aseeseen tai häneltä on peruutettu aseluvat. ”Hakijalla on sellainen käsitys, että joku toinen on vastaavassa tilanteessa saanut luvan tai luvat on jätetty peruuttamatta.”
Eroavaisuuksia poliisilaitosten välillä toki on. ”Kielteisiä ja peruutuspäätöksiä on tehty siinä missä jossain toisessa poliisilaitoksessa on päädytty hakijan tai luvanhaltijan kannalta positiivisempaan lopputulokseen.”
Ranta muistuttaa, että kyse on kuitenkin ohjeesta, ja siitä on mahdollista poiketa silloin, kun poikkeamiselle on perusteltu syy ja toimitaan edelleen ampuma-aselain mukaan.
Myös erilaisten ampuma-aseiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin on ohjeessa avattu. Sen toivotaan helpottavan sen arvioimista, soveltuuko haettu ase luvanhakijan hakemuksessaan ilmoittamaan ja perustelemaan käyttötarkoitukseen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
