Uittoperinne nimettiin aineettomaksi kulttuuriperinnöksi – mukana myös pärekorien teko ja veneen korjaus
Alun perin asemaa aineettomana kulttuuriperintönä uitolle haki Suomen Uittoperinneyhdistys ry.
Suomi on harvoja maita, joissa uittoa toteutetaan vielä käytännön mittakaavassa. Kuvassa puunippuja lasketaan Riistavedellä runsas vuosi sitten. Kuva: Pentti VanskaUittoperinne on nimetty maanantaina 9.10.2023 Suomen elävän aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Päätöksen teki opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä. Alun perin uittoperinteen lisäämistä haki Suomen Uittoperinneyhdistys ry.
Hakemusta tukivat Pielisen Karjalan tukkilaisyhdistys ry, Evijärvi seura ry, Pirkka-Hämeen jätkäperinneyhdistys ry, Itä-Lapin ja Sodankylän uittoperinne tutuksi hanke sekä Iijoen lauttaperinnetapahtuma.
Suomen Uittoperinneyhdistys iloitsi päätöksestä.
”Uitto on ollut vuosisatoja Suomen kansantaloudelle tärkeä kuljetusmuoto. Uittoperinteen tunnustaminen kulttuuriperinnöksi on erityisen arvokas niille kymmenille tuhansille, jotka vuosittain suorittivat uiton”, yhdistys kertoo tiedotteessaan.
Ennen nykyistä tieverkkoa ja rautateitä Suomea halkovat vesireitit mahdollistavat puutavaran kuljettamisen teollisuuden luo pitkin Suomea.
Viime aikoina uiton merkitys on lähtenyt uudelleen nousuun Saimaalla, sillä se on edullinen ja vähäpäästöinen puun kuljetusmuoto, jolla voidaan vastata etenkin Venäjältä tulleen puuntuonnin loppumisen aiheuttamiin haasteisiin.
Yhteensä aineettoman kulttuuriperinnön listalle nimettiin 22 uutta kohdetta. Uiton lisäksi mukana olivat esimerkiksi Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus sekä pärekorin valmistus.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
