Puukaupparahoille saattaa nyt saada parhaimman tuoton, kun sijoittaa ne takaisin metsään

Puukaupasta saaduille rahoille on tällä hetkellä hankala löytää tuottavaa ja turvallista sijoituskohdetta. Voimakas inflaatio ja korkojen nousu sumentavat talousnäkymiä.

Puulle on jatkossakin kysyntää. Kannattaa miettiä, löytyisikö omasta metsästä hoitokohteita, joihin sijoitettu raha olisi investointi tulevaisuuden puunmyyntiin.

Tässä jutussa on esimerkkinä metsänomistaja, joka on teettänyt kahden hehtaarin uudistushakkuun ja saanut siitä 25 000 euron puukauppatulon. Miten sen voisi panna poikimaan omalla metsätilalla?

Kaksikymmentäviisi tuhatta euroa tuntuu äkkiseltään suurelta summalta. Ihan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että summaan sisältyy veroja, jotka on tilitettävä valtiolle seuraavan vuoden alussa.

Puunmyynnin arvonlisävero on 24 prosenttia. Niinpä 25 000 eurosta kuluu vajaat 5 000 euroa arvonlisäveron maksamiseen seuraavan vuoden helmikuussa. Puun ostajan myyjälle tilittämässä summassa on aina mukana arvonlisävero, joten arvonlisäveron osuus pitää laittaa visusti talteen.

Puunmyyntitulosta maksetaan myös 30 prosentin pääomatulovero, joka on tässä tapauksessa 6 050 euroa. Puun ostaja pidättää puukauppatulosta automaattisesti 19 prosenttia pääomaveron osuutena. Tilille tulleesta summasta on siten maksettava vielä 11 prosenttia pääomatuloveroa.

Jos metsäkiinteistön ostamisesta on jäljellä metsävähennysoikeutta, pääomavero on hieman pienempi.

Kun arvonlisävero ja pääomatulovero on vähennetty 25 000 euron kokonaissummasta, jäljelle jää 14 000 euroa.

Hakattu alue kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti, jotta metsän kasvuun ei tule katkoja. Uudistaminen onnistuu sitä varmemmin, mitä nopeammin sen tekee.

Uudistettava alue pitää muokata, jotta taimet tai siemenet lähtevät hyvin kasvuun. Muokkaus maksaa 400–600 euroa hehtaarilta menetelmästä riippuen. Kahden hehtaarin muokkaamiseen kuluu siten noin tuhat euroa.

Taimet pitää varata hyvissä ajoin edellisenä vuonna, jos mielii päästä istuttamaan seuraavana keväänä. Taimia tarvitaan noin 3 400, mikä tarkoittaa noin tuhannen euron kulua. Jos teettää istutustyön ulkopuolisella, sekin maksaa noin tuhat euroa.

Kahden hehtaarin uudistamiseen kuluu rahaa yhteensä 2 000–3 000 euroa. Päätehakkuutuloista kannattaa laittaa aina noin 15 prosenttia sivuun uudistamista varten. Uudistamiskulujen jälkeen esimerkkimetsänomistajan käteen jää noin 11 000 euroa.

Enää ei ole isoa pulmaa siitä, mihin lopun rahan sijoittaisi.

Istutetut taimikot pitää muistaa hoitaa hyvin. Viiden vuoden kuluttua istutuksesta taimikko kannattaa käydä läpi raivaussahan kanssa ja kaataa istutetun puulajin kanssa kilpailevat vesakot. Jos homman haluaa ja ehtii tehdä itse, kuluna ovat raivaussahan hankinta ja polttoaineet.

Viikonloppumetsurille sopiva, laadukas raivaussaha maksaa 800 euroa. Raivaussaha on omatoimiselle metsänomistajalle järkevä investointi.

Varhaisperkausta ja muuta taimikonhoitoa ei tarvitse tehdä itse, jos siihen ei ole aikaa tai osaamista. Palvelun voi ostaa metsänhoitoyhdistykseltä tai muilta palveluntarjoajilta. Varhaisperkauksen hinta on 350–400 euroa hehtaarilta. Jos raivattavana on jo hieman vanhempaa, yli kolmemetristä taimikkoa, hehtaarihinta on noin sata euroa korkeampi.

Varhaisperkaukseen saa valtiolta hehtaarikohtaista tukea, mikä parantaa edelleen varhaisperkauksen kannattavuutta. Tukea saa myös myöhempään taimikonhoitoon.

Ajallaan tehty taimikonhoito lisää hakkuutuloja koko kiertoajalta 40 prosenttia, mikä tarkoittaa vuosikoroksi laskettuna viittä prosenttia. Varhaisperkauksella ja taimikonhoidolla pääsee nyt parempaan tuottoon kuin pankkien tarjoamilla sijoitusrahastoilla.

Ennen kuluvaa vuotta metsien kasvatuslannoitus antoi keskimäärin 15 prosentin koron investoinnille. Tilanne on nyt muuttunut, kun lannoitteiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet ja myös levityksen polttoainekulut nousseet.

Ennen lannoitteiden hinnannousua kasvatuslannoituksen sai 400 euron hehtaarihinnalla. Tällä hetkellä lannoituksen hinta on noin 600 euroa hehtaarilta.

Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan kasvatuslannoitus kannattaa edelleen esimerkiksi mäntykankaalla, jos lannoitteiden ja levitystyön hinta jää alle 800 euron hehtaarilta. Kasvatuslannoitus on siten edelleenkin kannattava hoitotoimi (ks. AR 6/2022).

Tuhkalannoitteiden ja booripitoisten terveyslannoitteiden hinnat eivät ole nousseet, joten nämä lannoitukset ovat erittäin hyviä sijoituskohteita.

Tuhkalannoitteita käytetään suometsiin ja terveyslannoitteita esimerkiksi vanhoille pelloille, joilla esiintyy tyypillisesti boorin puutosta. Terveyslannoituksille saatava korkotuotto on 20 prosentin luokkaa.

Metsätien kunnostus on mittava investointi, johon olisi hyvä saada mukaan alueen muita metsänomistajia.

Metsäautotien perusparannus maksaa noin 20 000 euroa kilometriltä, ja siihen on mahdollista saada valtiolta tukea puolet.

Omien metsäpalstojen puunkuljetusta voi turvata ja metsäkiinteistön arvoa nostaa myös pienemmillä kunnostustoimilla, kuten kääntöpaikan rakentamisella. Nykyrekoille sopivan kääntöpaikan saa teetettyä 3 000 eurolla.

Puukaupparahalla voi teettää myös metsätien reunojen raivauksen, jolloin tie kuivuu nopeammin eivätkä puiden juuret vahingoita tien runkoa. Tie kestää näin pidempään ilman kalliita kunnostustoimia.

Yksi varmasti tuottava sijoituskohde puukaupparahoille on pankkilainan lyhentäminen. 12 kuukauden euriborkoron ennustetaan olevan vuoden päästä noin kaksi prosenttia.

Jos esimerkiksi 50 000 euron metsänhankintalainassa on pankin marginaalia 1,5 prosenttia, lainan hoitokulut ovat vuoden päästä noin 1 750 euroa vuodessa.

Voikin olla järkevää maksaa metsälainaa pois sillä summalla, mikä metsänhoitotöistä jää jäljelle. Lainan lyhennykselle saa tässä tapauksessa 3,5 prosentin koron.

Kaikki tekstissä kerrotut hinnat ovat arvonlisäverottomia.

Asiantuntijalähteet: Metsäasiantuntija Lauri Laakso, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme sekä Luonnonvarakeskus

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2022.