On monta tapaa olla suomalainen vapaa-ajankalastaja, mutta tutkimuksen mukaan yleisin on aktiivinen vapakalastaja

On monta tapaa olla suomalainen vapaa-ajankalastaja, näin todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Jani Pellikan ja tutkijan Päivi Eskelisen raportissa Vapaa-ajankalastajien profiilit.

Vapaa-ajankalastajuus on viime vuosikymmeninä muuttunut, sillä harrastajamäärä on pienentynyt jopa puolella miljoonalla Luken tilastotietokannan mukaan.

Vapaa-ajankalastuksesta tarvitaan tuoretta tietämystä, sillä harrastuksen strategiaa ollaan uudistamassa.

Valtioneuvoston luonnoksen mukaan tavoitteena on, että harrastus olisi suosittu ja arvostettu, ja se hyödyntäisi kestävästi jsekä monipuolisesti suomalaisia kalavesiä sekä kalastusmahdollisuuksia.

Lähes 1,5 miljoonaa suomalaista harrastaa vapaa-ajankalastusta jossakin muodossa. Kalastonhoitomaksun suorittaneita henkilöitä on runsaat 190 000.

Tilannekuvaa vapaa-ajankalastuksesta päivitettiin kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi yli 5 600 kalastonhoitomaksun suorittanutta koko Manner-Suomesta.

Aineiston mukaan suomalainen vapaa-ajankalastaja harjoittaa lähes aina useita pyyntimuotoja, mutta erilaisin painotuksin. Tutkimuksessa tunnistettiin pyyntitapojen yhdistelmien ja ajankäytöllisten painopisteiden pohjalta viisi erilaista vapaa-ajankalastajan profiilia.

Aktiivinen vapakalastaja on yleisin profiili. Sen jälkeen profiilit ovat yleisimmästä harvinaisimpaan satunnainen vapakalastaja, himokalastaja, pyydyspainotteinen aktiivikalastaja ja satunnainen generalisti.

Aktiiviset vapakalastajat matkustavat kotimaassa ja ulkomailla selvästi muiden profiilien edustajia useammin. He käyttävät myös rahaa muita profiileja enemmän harrastukseen.

Pyydyspainotteisilla aktiiviskalastajilla pääpaino on verkkokalastuksessa. He harrastavat kodin tai loma-asunnon lähellä ja osallistuvat muihin profiileihin verrattuna enemmän osakaskunnan toimintaan, talkoisiin ja hoitotoimiin.

Kyselyn mukaan suurta osaa saalislajeista hyödynnetään ravinnoksi hyvin suurelta osalta.