Juuri päättyneet Savukukko-metsästysrikoskäräjät oli erikoinen näytös, josta ei käänteitä puuttunut

Savukukko-metsästysrikosvyyhti on monella tapaa poikkeuksellinen. Tapauksesta paisui Suomen historian suurin metsästysrikostapaus.  Erityisesti törkeiden metsästysrikossyytteiden määrä, 14 kappaletta, on poikkeuksellisen suuri.

Ylä-Savossa paljastuneen laajan laittoman metsästyksen pitkä kesto on myös erikoista. Laitonta jahtia on harrastettu tiettävästi ainakin vuosina 2019–2023.

Tässä vaiheessa tiedossa on, että vyyhti alkoi purkautua loppuvuonna 2022. Tuolloin Metsähallituksen erätarkastajat ilmoittivat epäillystä laittomasta hirvijahdista Kainuun rajavartiostolle, joka käynnisti asiassa rikostutkinnan. Saman tutkinnan aikana viranomaiset löysivät myös todisteita suurpetojen laittomasta metsästyksestä.

Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa heinäkuussa epäiltyjä olevan noin 50. Kun poliisin esitutkinta valmistui, epäiltyjä oli yhteensä 34, syytteen sai lopulta 31 henkeä. Näin suuri epäiltyjen joukko tekee tapauksesta merkittävän ja poikkeuksellisen laajan. Mukana oli myös henkilöitä, jotka ovat toimineet erilaisissa riistahallinnon ja metsästysseurojen luottamustehtävissä.

Esitutkintamateriaalia kertyi lopulta noin tuhat sivua. Esitutkinnan oli alun perin ajateltu valmistuvan kesäkuun lopulla, mutta aikataulu venyi yli kahdeksalla kuukaudella. Käräjäoikeus alkoi käsitellä tapausta 10. helmikuuta.

Tapauksessa on ollut monenlaisia käänteitä ja se on tuonut esiin myös sekavan oikeustilan koskien laite-etsintöjä. Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti, että laite-etsinnällä saatuja todisteita voidaan käyttää, kun taas Pohjois-Karjalan käräjäoikeus teki päinvastaisen päätöksen hiukan aikaisemmin. Epäselvyyden taustalla on EU-tuomioistuimen syksyllä tekemä päätös, jonka mukaan poliisin suorittama laite-etsintä on laiton, jos tuomioistuin ei ole ennakkoon antanut siihen lupaa.

Toinen hämmennystä aiheuttanut seikka on ollut se, että useampi syytetty kertoi käräjillä tunnustaneensa tekoja kuulusteluissa muun muassa siksi, että pääsisi kuulusteluista nopeammin pois. Yleensä metsästysrikoksia ei juurikaan tunnusteta.

Syyttäjä päätti tunnustusten perumisten takia teettää lisätutkinnan siitä, miten salametsästysvyyhdin esitutkinta ja epäiltyjen kuuleminen on sujunut, ja onko ne tehty asiaankuuluvin tavoin. Poliisit ovat oikeuden edessä vakuuttaneet toimineensa kuulusteluissa asianmukaisesti.

On vaikea päätellä, mistä on kyse. Esitutkintamateriaaleja selatessa näkyy, että syytettyjen muisti on ollut muutoinkin hämmentävän huono. Toisaalta myös tutkintaa tekevillä viranomaisillakin on varmasti ollut paineita saada aikaan vahva näyttö, etenkin kun metsästäjiä on jatkuvasti syytetty laittomasta metsästyksestä ja kerrottu, että suurin osa siitä on näkymätöntä piilorikollisuutta.

Käräjäoikeus arvioi, että tuomiot annetaan huhtikuun lopussa, mutta todennäköistä on, että tapaukset menevät vielä ainakin hovioikeuteen.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.