EU:n linjaan ollaan puristamassa isoa muutosta: metsien hakkaaminen ja talouskäyttö eivät enää saa olla kirosanoja Brysselin lainsäätäjille
Jäsenmaat ajavat myös maataloustuottajien paremman tulokehityksen turvaamista uuden komission tavoitelistalle.Bryssel
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitää tärkeänä sitä, että jo toisen EU-huippukokouksen loppupäätelmissä otetaan esille pyrkimys nykyistä oikeudenmukaisempaan ruokaketjuun, jossa nimenomaan maataloustuottajien tulot paranevat. Kuva: GAETAN CLAESSENSEU-maiden johtajat keskustelivat torstaina huippukokouksessaan pitkään unionin tulevista taloudellisista tavoitteista. Käytännössä jäsenmaat listasivat kokouksen loppupäätelmään niitä asioita, joita kesäkuun EU-vaalien jälkeen työnsä aloittavan uuden EU-komission pitäisi ryhtyä työstämään.
Kesäkuun huippukokoukseen mennessä nämä asiat on tarkoitus muokata strategiseksi agendaksi, jota komissio lähtee toteuttamaan.
Metsätalouden osalta luvassa on pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan merkittävä käänne. Biotaloutta ja erityisesti metsien talouskäyttöä ollaan nostamassa yhdeksi EU:n kilpailukyvyn avaintekijäksi.
”Minulle se tarkoittaa, että me Suomessa voimme hyödyntää meidän metsiämme ja meidän biomassaamme osana ratkaisua. Se ei tarkoita, että me harjoittaisimme metsätaloutta polttaaksemme puuta, vaan sitä, että puuta voidaan valmistaa kaikkea mahdollista”, Orpo linjaa.
Nykyisen komission ja pian hajoavan EU-parlamentin lainsäädäntötyössä metsiä on tarkasteltu ennen muuta luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen näkökulmasta. Metsien hakkaaminen ja talouskäyttö ovat sopineet huonosti tähän lähestymistapaan.
”Minulle se tarkoittaa, että me Suomessa voimme hyödyntää meidän metsiämme ja meidän biomassaamme osana ratkaisua.”
Jäsenmaat ovat nostamassa myös ruokaturvaa ja siinä nimenomaan elinvoimaisen maataloustuotannon varmistamista tulevan vaalikauden strategiselle agendalle. Orpon mukaan ”oikeudenmukaisempi ruokaketju” on tässä yksi keskeisistä tavoitteista, joka ohjaa myös tulevan cap-maatalouspolitiikan laatimista.
”Oikeudenmukaisempi ruokaketju on nyt ollut kaksi kertaa huippukokouksen päätelmissä. Sille ei tämän vahvempaa ohjausta voi antaa ja kyse on siis siitä, että nimenomaan maataloustuottajat saavat jatkossa sen oikeudenmukaisemman tulonsa ruokaketjusta”, Orpo erittelee.
Jäsenmaat kävivät keskustelua EU:n sisämarkkinoiden kehittämisestä ja kilpailukyvystä Italian entisen pääministerin Enrico Lettan laatiman raportin pohjalta.
Yksi kuumimmista kysymyksiä oli, miten jatkossa suhtaudutaan jäsenmaiden yrityksille jakamiin valtiontukiin ja siihen, pitäisikö tukikilpailun tasapainottamiseksi luoda yhteisvelkaan perustuva erillinen rahasto. Periaatteessa tällainen rahoitusväline palvelisi Suomen kaltaisen pienen maan etua, kun Saksan ja Ranskan kaltaiset jätit syytävät tukirahaa omalle teollisuudelleen.
Orpon mukaan Suomi vastustaa yksiselitteisesti uusia yhteisvelkaan perustuvia rahoitusvälineitä ja haluaa, että ensin ”laitetaan sisämarkkinat ja EU:n pääomaunioni kuntoon”.
”Näistä uusista rahastoista tulee kova vääntö. Sitä en väheksy ollenkaan. Siihen on varauduttu. Saksa on ilmoittanut hyvin selkeästi, ettei se kannata näitä rahastoja. Se antaa meille vahvaa uskoa, että pienet maat eivät ole tässä yksin.”
Suurista maista erityisesti Ranska ja Italia ovat olleet ajamassa uusia yhteisvelkaan perustuvia rahoitusvälineitä. Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto näkee aiemmista kannoistaan poiketen rahastot positiivisena asiana, koska niillä voidaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
Yhtä uutta ”tukivälinettä” eli EU:n raja-alueille, esimerkiksi Itä-Suomelle, kanavoitua rahaa Suomi ajaa kuitenkin aktiivisesti. Asia on esillä perjantaina, kun Orpo matkustaa komission puheenjohtaja Ursula o’on der Leyenin kanssa Lappeenrantaan.
Orpon mukaan tämä tukiväline pitäisi rakentaa osaksi EU:n budjetin koheesiorahoja.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
