Tilan sukupolvenvaihdoksen myötä vaihtuivat myös työkalut. Visa Kiviharju on hankkinut raivaussahan, kaksi moottorisahaa, mönkijän ja metsäperäkärryn. Kuva: Maria Miklas
Visa Kiviharju haluaa hoitaa isältään ostamaansa metsätilaa luontoa kunnioittaen ‒ ”Meitä luontoarvoja vaalivia metsänomistajia on paljon, ja siksi mustavalkoinen metsäkeskustelu tuntuu järjettömältä”
Sijoitusmaailmassa työskentelevästä Visa Kiviharjusta tuli metsänomistaja vajaat kaksi vuotta sitten. Innostus metsien hoitamiseen syttyi heti.Tilaajalle
Ryteikköisen kolmen hehtaarin kuusikon ensiharvennus onnistui Visa Kiviharjun mielestä hyvin. ”Aiemmin tästä ei nähnyt läpi.” Kuva: Maria MiklasIso peltilehmä kurottelee kaulaansa metsätien varressa Lopen Mustajoella. Yllättävä näky kertoo tien varressa asuvasta, lehmistä innostuneesta taiteilijasta.
Muutaman kilometrin päässä saman tien varressa kasvava hyvin hoidettu metsä puolestaan kertoo metsänhoidosta innostuneen tuoreen metsänomistajan kädenjäljestä.
”Vietän täällä kesäisin paljon aikaa”, Visa Kiviharju kertoo.
”Saan metsästä henkistä pääomaa ja nautin kaikista hoitotöistä. Viime kesänä raivasin kolme hehtaaria umpeen kasvanutta metsikköä, jotta kuviolle päästiin tekemään ensiharvennus. Vietin metsässä monta hienoa kesäaamua.”
Voisi luulla, että leipätyökseen sijoitusjohtajana toimiva Kiviharju olisi erityisen kiinnostunut metsänsä taloudellisesta tuotosta. Näin ei kuitenkaan ole.
”En ole laskenut metsän tuottoa, eikä se minua kiinnostakaan. Silloin tällöin saatavat hakkuutulot ovat vain mukava bonus tehdystä työstä. Suurimman tyydytyksen saan siitä, kun näen kätteni jäljen ja kun metsä on siisti ja kasvaa hyvin.”
Visa Kiviharju
Ikä: 43
Kotikunta: Vantaa
Ammatti: yrittäjä ja sijoitusjohtaja Zenito Oy:ssä
Metsät: 21 hehtaaria Lopella
Perhe: vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta, perheen lemmikkeinä berninpaimenkoira, cairnterrieri, kääpiöluppakorvakani ja akvaariokaloja
Harrastukset: hiihto, avantouinti, kuntosali, jooga, golf, padel ja tennis, toimii myös tennisopettajana
Haave: omakotitalon rakentaminen oman metsän puusta
Isän saappaanjäljillä
Nykyisin Vantaalla asuva Visa Kiviharju varttui Nurmijärven Röykässä 30 kilometrin päässä nykyisestä metsäpalstastaan. Kiinnostus metsään syttyi hänen isänsä ansiosta.
Hilari Kiviharju osti muutaman metsäpalstan 1970- ja 1980-luvuilla ja alkoi hoitaa niitä kirveellä, pokasahalla ja vesurilla. Kun metsistä otettiin puuta, se tuli yleensä omiksi rakennustarpeiksi tai polttopuiksi.
”Kuljin isäni kanssa metsissä ja pidin jo lapsena metsää miellyttävänä ympäristönä. Metsänhoidosta en tiennyt juuri mitään, ennen kuin minusta tuli itse metsänomistaja”, Visa Kiviharju kertoo.
Kun Hilari Kiviharju alkoi lähestyä 80. ikävuottaan, hän kysyi pojaltaan, haluaisiko tämä ottaa Mustajoen palstan hoitaakseen. Visa ei ollut aikaisemmin halunnut ottaa asiaa puheeksi, koska kyse oli hänen isälleen tärkeästä omaisuudesta.
”Tilanne tuli minulle jopa hieman yllätyksenä. Olin kuitenkin valmis ostamaan metsän. En tarvinnut miettimisaikaa, sillä perheen metsät ovat aina olleet minulle rakkaita.”
Isältä perintönä on tullut myös kiinnostus käsillä tekemiseen. Hilari Kiviharju rakensi perheen omakotitalon ja metsäpalstalla sijaitsevan mökin pitkälti omin käsin. Omin käsin tekeminen kiehtoo myös Visa Kiviharjua. Hänen tulevaisuuden haaveenaan on rakentaa omakotitalo oman metsän puista suvun maille Tuusulanjärven rantamaisemiin.
”Olisi hienoa hankkia pieni kenttäsaha ja sahata sillä juuri sellaista puutavaraa kuin itse haluaa”, Kiviharju suunnittelee.
Kirveestä moottorisahaan
Reilun 20 hehtaarin metsäpalsta siirtyi sukupolvenvaihdoksen kautta Visa Kiviharjun omistukseen elokuussa 2021. Kauppahinnaksi myyjä ja ostaja sopivat sellaisen hinnan, josta jatkajan ei tarvinnut maksaa lahjaveroa. Metsäpalstan käyvän arvon Kiviharjut selvittivät netin maksuttomien metsälaskureiden perusteella.
Metsän omistus oli vaihtunut alle puolen vuoden päästä siitä, kun asia tuli ensimmäisen kerran puheeksi.
Kaupan rahoitus hoituu siten, että Visa Kiviharju maksaa isälleen kauppahintaa pois puukauppatuloilla ja muilla säännöllisillä lyhennyksillä. Kauppakirjassa on ehto, että ensimmäiset seitsemän vuotta isä ja poika hoitavat metsäpalstaa yhdessä. Isälle ei kuitenkaan jätetty metsään hallintaoikeutta.
Kirves ja pokasaha -linja ei ole enää Mustajoen metsäpalstalla jatkunut. Tuore metsänomistaja käyttää raivaus- ja moottorisahaa.
Hän on hankkinut myös mönkijän ja metsäperäkärryn, jotta saa polttopuiksi pilkottavat tuulenkaadot helpommin pois metsästä.
Metsän hoitotavoista on käyty välillä perheparlamenttia, mutta sopu on löytynyt. Viime kädessä nykyinen omistaja päättää käsittelytavan.
”Metsää pitää välillä hakata, jotta se saa valoa, kasvaa ja sitoo myös hiiltä. Harvennukset lisäävät myös metsän virkistysarvoa”, Visa Kiviharju painottaa.
Reilun neljän hehtaarin kuviolla oli ennen hakkuuta valtavia kuusia, joiden varjossa ei kasvanut mitään. ”Avohakkuu ja nopea uudistaminen oli tässä kohdassa ainoa oikea käsittelytapa”, Kiviharju katsoo. Kuva: Maria MiklasOnnistuneita hakkuita
Viime vuonna toteutettuun kolmen hehtaarin ensiharvennukseen Kiviharju on erittäin tyytyväinen. Monipuolista puustoa kasvavalle kuviolle tulvii nyt valoa, ja alueella on helppo kävellä. Harvennuksen toteutti Stora Enso, ja ensiharvennusjälki on hyvän metsänhoidon suositusten mukaista.
”Minulle sopii yhtä lailla jatkuva kasvatus kuin avohakkuuseen päättyvä jaksottainen kasvatus. Mielestäni hoitotapa pitää valita paikan ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan”, Kiviharju sanoo.
Kävelemme harvennetulta kuviolta tien toiselle puolelle. Hangessa kävelemistä helpottaa peurojen tallaama tiheä polkuverkosto.
Kumpuilevaan, osittain kiviseenkin maastoon tehtiin puolitoista vuotta sitten noin neljän ja puolen hehtaarin päätehakkuu. Alueelta on lähtenyt sahalle todella järeitä kuusia.
”Vanhojen kuusien alla ei kasvanut muuta kuin sammalta. Sitä ei olisi ollut mitään järkeä enää harventaa. Avohakkuu ja aukon uudistaminen seuraavana keväänä oli ainoa järkevä vaihtoehto. Joitakin riistatiheiköitä jätettiin notkoihin.”
Päätehakkuun sekä aukon vieressä olevan alueen ylispuiden poiston toteutti Versowood. Yhtiön saha sijaitsee Riihimäellä 20 kilometrin päässä palstalta.
Kiviharju kilpailutti itse molemmat puukaupat ja pyysi tarjoukset muutamilta ostajilta. Erityisen tunnustuksen hän antaa päätehakkuussa asiantuntijana toimineelle Versowoodin Harri Rautaselle hyvistä ja ymmärrettävistä metsänhoitoneuvoista.
”Puun ostajilta saa hyviä vinkkejä hoitotöihin, eivätkä ne maksa mitään. Kannattaa jututtaa ammattilaisia aina kun mahdollista. Päätökset ovat silti metsänomistajan omia, eikä metsää ole pakko hoitaa valtavirran mukaan”, Kiviharju muistuttaa.
Istutus ja kylvö
Aukon uudistamistavasta Visa Kiviharju keskusteli isänsä kanssa. Reilun neljän hehtaarin alueelle tuli 1 800 kuusentainta ja männynsiementen kylvö. Ennen istutusta aluetta ei muokattu kaivinkoneella, vaan taimet painettiin pottiputkella metsäkoneen jälkiin ja siemenille raavittiin laikut kuokalla.
Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi Kiviharju ei ole liittynyt, eikä hänen metsätilallaan ole ajantasaista metsäsuunnitelmaa.
”Metsään.fi-palvelu on hyvä metsänomistajan työkalu. Sitä käytän säännöllisesti pohtiessani hoitotöitä. Kemera-tukikohteita minulla ei ole vielä ollut.”
Metsäveroilmoituksen Kiviharju täyttää itse. Hän kannustaa muitakin metsänomistajia perehtymään tilinpäätöksen tekemiseen ja veroilmoituksen täyttämiseen, sillä verosuunnittelusta on rahallista hyötyä.
”Metsänhoidosta ja metsän talousasioista löytyy paljon tietoa netistä, ammattilehdistä ja metsänomistajille suunnatuista webinaareista ja muista tilaisuuksista. Ammattikirjallisuuden lukeminen ja asioihin perehtyminen on ainakin minulla lisännyt intoa hoitotöihin.”
Visa Kiviharjun isän Hilari Kiviharjun rakentama sähkötön saunamökki pienen lammen rannalla on lähes erämaisessa rauhassa. ”Hyvin hoidettu metsäpalsta tarjoaa myös virkistystä.” Kuva: Maria MiklasMökki erämaalammella
1980-luvulla Hilari Kiviharju rakensi pienen, hirsisen saunamökin metsäpalstalla olevan lammen kallioiselle rannalle. Mökistä tuli koko perheelle tärkeä lomapaikka. Visa Kiviharju aikoo vaalia mökin henkeä.
”Pientä kunnostusta täällä on tarkoitus tehdä. Ajattelin avata näkymää lammelle poistamalla muutaman puun. Myös uusi terassi ja laituri ovat suunnitteilla. Sähköjä tänne ei ole edelleenkään tarkoitus vetää.”
Kaunista maisemaa tarjoaa myös Hilari Kiviharjun omistama saari Sulkavalla. Sielläkin isä ja poika käyvät yhdessä metsänhoitotöissä.
”Kuten myös tässä mökin ympäristössä näkyy, metsän monimuotoisuus on minulle tärkeä asia. Luonnon kunnioittamisella kunnioitan myös isäni ajatusmaailmaa. Meitä luontoarvoja vaalivia metsänomistajia on paljon, ja siksi nykyinen mustavalkoinen metsäkeskustelu tuntuu järjettömältä. Metsää pitää myös hoitaa, jos hiilinieluja halutaan kasvattaa”, Kiviharju sanoo.
Metsästä innostunut finanssimies ei tällä hetkellä suunnittele uusien metsäpalstojen hankkimista.
”Työ, perhe ja urheiluharrastukset vievät niin paljon aikaa, että juuri nyt en ehtisi hoitaa tätä isompaa metsäalaa. Jos hankin metsää, minun pitää ehtiä myös hoitaa sitä. Pelkkä omistaminen ei tuo minulle iloa.”
Visan vinkit
1. Jokainen metsäpalsta on yksilöllinen. Mieti itse, millaista hoitoa metsäsi tarvitsee ja miten haluat sen toteuttaa.
2. Jututa puunostajia ja muitakin ammattilaisia. He kertovat mielellään näkemyksiään ajankohtaisista hoitotoimista.
3. Tee itse hoitotöitä, jos ehdit ja pystyt. Omien kätten jälki lisää intoa metsänhoitoon.
4. Tee tai teetä hoitotyöt ajallaan. Se tuo myös mielenrauhaa.
5. Lue ammattilehtiä, nettiartikkeleita tai käy kursseilla. Tieto antaa perustan tehdä järkeviä päätöksiä.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
