Uuden tekniikan kylvökonenopeuttaa metsän uudistamista
Toivo Tammisalo (vas.) ja Seppo Hutri tekevät hienosäätöjä kylvökoneeseen. Koneesta suunnitellaan jo uutta versiota. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
Toivo Tammisalo nojaa traktoriin kiinnitettyyn kylvökoneeseen leveä hymy kasvoillaan.
Tammisalo on kehittänyt uudella tekniikalla maata muokkaavan ja männyn siemeniä kylvävän koneen, jonka tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa metsänuudistamista.
Viime viikolla Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Tevännön testaustarhalle perustettiin ensimmäinen tällä tekniikalla tehty vertaileva kylvökoe.
Tammisalo kehitti kylvökoneesta prototyypin jo vuonna 1985 ja teki samana vuonna omat koekylvönsä metsään. Nykyään samainen 27-vuotias metsikkö on läpimitaltaan parhaimmillaan 23 senttimetriä.
Ensimmäisen prototyypin aikaan isommilla metsäyrityksillä ei kuitenkaan ollut kiinnostusta männyn kylvöön.
”Heitin prototyypin romukasaan, mutta onneksi se säilyi”, Tammisalo naurahtaa.
Kylvökoneessa on samanlainen kolopyöräjärjestelmä kuin sokerijuurikkaan kylvökoneessa. Kylvöpyöriä voi vaihtaa ja niiden kolot voi tehdä kullekin siemenlajille sopivaksi.
Perusmallin kylvöyksikössä on kolme kolopyörää, ja sillä voidaan kylvää 1–4 puulajia samanaikaisesti.
Perinteisesti metsänmuokkaus ja kylvö tehdään metsäkoneessa olevien lautasäkeiden ja niihin yhdistetyn kylvölaitteen avulla. Kylvövaon leveys on tällöin noin 60–70 senttimetriä.
Tammisalon mukaan kone tekee kylvövaoista kapeampia, vain noin 15–20 senttimetrin levyisiä. Vaon kapeus estää heinien ja rikkaruohojen pääsyä taimen kasvualustalle.
”Tällä tekniikalla kustannukset alenevat ja taimien selviytyminen paranee”, Tammisalo kertoo.
Kylvökone nostaa pintamaata ja pudottaa siemenen ravinteikkaaseen maahan.
Siemen pääsee taimettumaan suoraan kivennäismaahan, jolloin kasvuolosuhteet paranevat.
Kivennäismaata paljastetaan vain vähän, minkä ansiosta roustevaurioiden riski on pienempi.
Perinteisesti mäntyä kylvetään 10–20 siementä metrille. Tammisalon kylvökone kylvää siemeniä vain 4 kappaletta metriä kohti.
”Mikäli koe onnistuu, uusi tekniikka voisi tuottaa tulevaisuudessa merkittäviä kustannussäästöjä kylvöissä”, pohtii Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Pekka Helenius.
Jos siemenmenekkiä saataisiin alennettua, voitaisiin kylvöissä käyttää enemmän männyn jalostettua siementä.
”Siten jalostuksen kautta saavutettava hyöty saataisiin käyttöön”, Helenius tarkentaa.
Männyn kylvössä käytetään eniten edullisempaa jalostamatonta metsikkösiementä.
Kylvökokeessa ajatuksena on vertailla kylvökoneella kylvettyjen ja perinteisillä menetelmillä kylvettyjen siementen taimettumista ja kasvuun lähtöä.
Kokeen mittauksista ja laskelmista vastaa Helenius, joka pyrkii tutkimuksessa puolueettomaan vertailuun.
Tutkimustyö vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Kylvökokeen tuloksia saadaan odotella vielä tovi jos toinenkin.
”Ensimmäiset mittaukset tehdään syksyllä, mutta lopulliset tulokset saadaan noin neljän vuoden kuluttua”, Helenius summaa.
Kylvökoneen jatkokehittelystä Tammisalolla on jo selvät suunnitelmat.
”Uutta versiota aletaan kehitellä heti tämän jälkeen”, Tammisalo sanoo innostuneena.
LAURA KAKKONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
