Vahvistettu ajoura salliisavotan märkänäkin syksynä
Ajokoneen meno on vaivatonta, vaikka taakka on raskas ja alla on vetinen notko. Koskitukki korjaa osan tukeistaan pitkinä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSYSMÄ (MT)
Vesi virtaa hiljalleen märkänä hyllyvän metsämaan läpi. Lisää tulee taivaalta harva se päivä. Tänä syksynä metsäkoneilla ei ole asiaa kovin moneen paikkaan.
Voiko muuta tehdä kuin odotella pakkasia?
Voi, ainakin paikoin. Ajouran vahvistaminen voi sopivassa paikassa muuttaa talvileimikon korjuukelpoiseksi mihin vuodenaikaan tahansa.
Jouko Juurikkalan metsässä on käynnissä puolentoista hehtaarin järeän havupuuleimikon hakkuu ja ajo. Pääura vie viitisenkymmentä metriä leveän notkokohdan yli.
”Märkänä vuonna tällaiset paikat eivät kestä koneilla ajamista”, Juurikkala toteaa.
Tämä ura kestää. Kaivinkone on nostanut jo muutama vuosi sitten molemmilta puolilta maata ja kasannut sen uran pohjaksi. Päälle on ajettu kolme neljä rekkakuormaa mursketta. Notkon pohjalle haudattu rumpu johtaa poikittaisen ojan vedet ajouran alitse.
Itse leimikko sijaitsee kallioisessa maastossa, joka kantaa koneet vaivatta. Paikalle johtava metsätiekin on kuljetuksen kestävässä kunnossa.
Sijoitus ajouraan kannattaa, koska korjuukelpoisuus kelirikon aikana nostaa puun hintaa. Tässä tapauksessa satojen eurojen investointi on tuomassa usean tuhannen euron hyödyn, Juurikkala laskee. Kuusitukista maksetaan tässä huippuhinta, selvästi yli keskimääräisen.
”Tällä maksetaan ajouran hinta. Siitä jää vielä voittoa päälle.”
Vaihtoehto olisi ollut korjuu talvella tai puolen kilometrin mittainen lähikuljetusmatka kallioita myöten tien varteen. Kantohinta olisi ollut alhaisempi.
Kantava ura hyödyttää vielä hakkuun jälkeenkin. Sitä pitkin pääsee autolla tulevan istutus- ja taimikonhoitotyömaan äärelle. Taimilaatikoiden kantamismatka lyhenee.
Juurikkala aikoo tulevia töitä helpottaakseen vielä tasoituttaa uraa pidemmälle. Se luonnistuu samalla, kun paikalle tulee kaivinkone maanmuokkausta varten.
Juurikkalan mielestä korjuun suunnittelu kuuluisi olennaisena osana metsäsuunnitelmiin.
”Sinne merkitään, onko kohde talvi- vai kesäkorjuukelpoinen. Mutta ei tehdä pienintäkään ehdotusta, miten korjuukelpoisuutta voidaan parantaa. Miksi ihmeessä metsäneuvoja ei suunnittele samalla ajouria? Se on pieni lisävaiva.”
”Ei siinä tarvita hienoja karttoja tai mittauksia vaan joku, joka sanoo, että näin tehdään.”
Monessa tapauksessa hyvää ajouraa voi hyödyntää seuraavalla leimikolla, jonka hakkuu koittaa myöhemmin.
Metsänomistajien kannattaisi panostaa korjuukelpoisuuteen siitäkin syystä, että metsäteollisuuden puun tarve on vähentynyt suhteessa puuvaroihin.
Puukauppaan on tulossa ostajan markkinat, Juurikkala ennustaa.
Silloin kauppaa tekevät ne, jotka pystyvät tarjoamaan puuta oikeaan aikaan.
HENRIK SCHÄFER
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
