Ajouran leveys on kolme metriä. Tavanomainen, järeä ajokalusto vaatii neljästä viiteen metriä leveät urat. Kuva: Petteri Kivimäki
Juhani Penttilä osti oman metsän korjuuseen pienkoneen, joka pääsee pehmeiköille ja jättää kapeat urat – ”Kyllästyin traktorihommaan”
Pienet metsäkoneet eivät yllä suurten työtahtiin, mutta niiden etuna on ajourien kapeus ja kevyt jälki maastossa.Tilaajalle
Juhani Penttilän Jarcrac Evopro Dual on yhdistelmäkone. Kun puut on hakattu, ne voi ajaa samalla koneella kouran vaihdon jälkeen. Kerrallaan kone kantaa enintään kuuden tonnin kuorman, mikä on noin kolmasosa suuren ajokoneen kapasiteetista. Kuva: Petteri KivimäkiÄhtäriläisen Juhani Penttilän kiinnostus oman pienmetsäkoneen hankintaan lähti tuulenkaatojen korjuusta.
Myrskyn sattuessa puuta voi kaatua tuhatkin kuutiota kerralla. Sitä ei silti kannata haalia tien varteen isoilla koneilla, jos puut ovat kaatuneet hajalleen eri palstoille.
Aikaisemmin Penttilä hoiti vastaavat tilanteet maataloustraktorilla ja metsäkärryllä.
”Kyllästyin traktorihommaan. Pehmoisella maalla ei pysy pinnalla ja kärrit painuu, kun ajetaan. Metsään ei yksinkertaisesti päässyt sulan maan aikana.”
Penttilä päätyi Jarcrac Evopro Dual -yhdistelmäkoneeseen, jolla voi sekä hakata että ajaa puut. Koneessa on telat, joten sillä pääsee töihin pehmeäänkin maastoon. Tuulenkaatojen lisäksi koneella tehdään ensiharvennuksia. Tarkoitus on valjastaa se myös koneelliseen ennakkoraivaukseen.
Mukana on pienellä osuudella mukana Vesa Hietanen, joka toimii pääasiallisena kuljettajana.
Noin 200 000 euron investointi omatoimikorjuukalustoon kuulostaa kovalta, mutta Penttilä laskee saavansa omansa takaisin montaa kautta.
Ensinnäkin puuta saa korjattua kaikista paikoista, pehmeitä lammenrantoja myöten. Toinen etu on, että hankintakaupassa pienestä puusta saa pystykauppaa korkeamman hinnan. Koneen kuljetus ei vaadi raskasta lavettiautoa, vaan kevyempi kuorma-auto riittää.
Lisäksi kannattavuus tulee kohentuneen metsänhoidon kautta. Hyvissä maastoissa ajourien leveys on Penttilän tekemissä ensiharvennuksissa kolme metriä, kun tavanomaisella kalustolla urat haukkaavat metsään neljä–viisimetrisiä kaistoja.
”Puuta jää metsään keskimäärin 20 prosenttia tavallista ensiharvennusta enemmän.”
Jos lasketaan pelkkiä korjuu- ja metsäkuljetuskustannuksia, pienet metsäkoneet eivät pärjää suurille. Merkittävin tuottavuusero tulee ajosta. Esimerkiksi Jarcracin, Terrin, Malwan ja Vimekin mallit vievät kerrallaan enintään viidestä seitsemään tonnia puuta, Alstorin, Kineticin ja Logbulletin koneet kolmisen, mönkijäkalusto vielä vähemmän. Suurilla ajokoneilla kuljetetaan moninkertaisia, 15–20 tonnin kuormia. Vaikka pienkoneen tuntitaksa olisi huokea, sen ajokustannus puukuutiota kohti on vääjäämättä korkeampi kuin kuormakapasiteetiltaan suuren koneen, mikä korostuu erityisesti pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla.
Hakkuuvauhdissakin voi tulla eroa.
”Ulottuvuus on pienempi kuin suuren kokoluokan koneessa, joten isojen puiden kaadossa pitää mennä lähelle. Pienellä koneella tehdään sille sopivia tehtäviä. Se pääsee myös huonosti kantaville metsäpohjille tai kohteille, joilla on muu liikkumisrajoite”, sanoo hollolalainen koneyrittäjä Henri Rauhamäki.
Rauhamäellä on ruotsalaisvalmisteinen Terri 34 c, joka on hankittu Lahden kaupungin metsien hoitoa varten. Kilpailutuksessa oli tarkat kriteerit, jotka tämän kokoluokan kone täytti parhaiten. Kaupungin metsien hoidon lisäksi kone on satunnaisesti ajanut ja hakannut naapureiden ja muiden tuttujen metsissä, mutta aktiivisesti Rauhamäki ei ole sitä markkinoinut.
Vesa Hietanen (vas.) ja Juhani Penttilä uskovat metsäkoneinvestointinsa kannattavan. Tulos tulee muun muassa parantuneen metsänhoidon kautta. Kuva: Petteri KivimäkiVaikka pienet koneet ovat hankintahinnaltaan verrattain edullisia ja polttoaineen kulutus jää pieneksi, suurten koneiden tehokkuus on taannut niiden valta-aseman, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professori Kalle Kärhä.
”Olkoot ne hakkuukoneita tai ajokoneita, tuottavuus jää pienillä koneilla pienemmäksi. Ei näillä Suomen metsäteollisuuden puuhuoltoa hoideta.”
Suomessa pienkoneet ovat jääneet niin marginaaliin, ettei tutkimus ole niistä kiinnostunut. Latvian valtion metsäntutkimuslaitoksen Silavan viimeaikaisten tulosten mukaan pienet koneet ovat kilpailukykyisiä esimerkiksi sikäläisten hybridihaavikoiden ja viljelykoivikoiden ensiharvennuksissa sekä vaikeissa maastoissa.
Liian suuria metsäkoneita on syytetty ensiharvennusten korjuujäljen heikkenemisestä. Kärhän mukaan kysymys ei ole yksioikoinen.
”Hyvää korjuujälkeä pystytään isollakin koneella tekemään.”
Kärhä muistuttaa, että pienkalusto ei välttämättä kestä yhtä hyvin kovassa käytössä kuin järeä. Moottorisahalla hankintahakkuita tekevä metsänomistaja saattaa saada kokoon vuodessa 500–1000 kuutiota puuta. Tähän määrään suunniteltu pieni ajokone ei välttämättä kestä jatkuvaa urakointia.
”Normaalia keskiraskasta kalustoa, mitä Suomessa on käytössä, joutaa kyllä hankintahakkuisiinkin.”
Pienet metsäkoneet
Pieniksi metsäkoneiksi voidaan luokitella tavanomaista korjuukalustoa selvästi kevyemmät mutta mönkijää järeämmät hakkuukoneet, kuormatraktorit ja yhdistelmäkoneet.
Useimmat pienkoneet on suunniteltu harvennushakkuisiin. Koneiden koko mahdollistaa kapeat ajourat ja hyvän kantavuuden pehmeilläkin mailla.
Taloudellisia etuja ovat alhainen hankintahinta ja polttoaineen kulutus sekä siirreltävyys kevyellä kuljetuskalustolla. Kääntöpuolena on puunkorjuun ja etenkin metsäkuljetuksen alhainen tuottavuus.
Suomalaisia pienmetsäkonevalmistajia ovat esimerkiksi Jarcrac ja Logbullet. Myös Sampo Rosenlewillä on ensiharvennuksiin suunniteltu harversteri. Kinetic on kehitetty suomalais-virolaisena yhteistyönä, myös alunperin suomalainen Usewood on nykyisin virolainen yhtiö. Tunnettuja ruotsalaismerkkejä ovat Terri, Malwa, Alstor ja Vimek.
Teknisesti pienkoneet ovat enimmäkseen suurten kaltaisia, vain pienemmässä mittakaavassa. Eroja voi olla voimansiirrossa. Osassa pienkoneista veto renkaille tai teloille välittyy pelkästään hydrauliletkuja pitkin.
”Se on tosi yksinkertainen ratkaisu. Hydraulinen napamoottori pyörittää telaa tai rengasta. Telit eivät ole täynnä hammasrattaita ja ketjuja, eikä ylimääräisiä akseleita tarvita. Pyrimme myös välttämään ylimääräistä elektroniikkaa”, summaa Jarcracin myynnistä vastaava Jere Konttila.
Suomessa pieniä metsäkoneita ostavat Konttilan mukaan enimmäkseen omatoimiset metsänomistajat.
Ulkomailla, jossa Jarcracin päämarkkinat ovat, ostajia ovat pääasiassa urakoitsijat.
Myös pienten metsäkoneiden valmistus on keskittynyt enimmäkseen Suomen ulkopuolelle. Varsinkin Ruotsissa on lukuisia valmistajia. Näistä Terri oli alun perin suomalainen merkki, mutta se päätyi vuonna 2009 Älmhult -konsernin omistukseen.
Länsinaapurissa pienen metsäkaluston käytölle on pitkät perinteet. Osa ruotsalaisista yksityismetsänomistajista arvostaa kevyttä kalustoa harvennuksissa.
”Ruotsissa ja Norjassa on myös suurempia urakoitsijoita, joilla on kiinnostusta ottaa erikoiskoneita isojen koneiden sekaan, että pystyvät tarjoamaan entistä laajempia palveluita”, Konttila kertoo.
Ranualaiselle Jarcracille Latvia on ollut merkittävä vientimaa.
”Se on ollut tuotekehityksenkin kannalta tärkeä paikka, etenkin viennin alussa urakoitsijoilta tuli paljon parannusehdotuksia”, Konttila kertoo.
Konttilan mukaan juuri Latviasta saatu palaute on ohjannut koneen koon kehittymistä. Ensimmäiset Jarcracit olivat 3-tonnisia, nykyiset 5–6 tonnin painoisia.
”Monelle alueelle tämä on hyvä kokoluokka, etenkin ensiharvennukselle. Esimerkiksi Latvian valtion metsissä on tarkat kriteerit painoluokalle ja kulkukelpoisuudelle suomaastossa.”
Juhani Penttilän mielestä pienille metsäkoneille voisi löytyä paikkansa myös metsäyhtiöiden korjuuketjuissa.
”Yrittäjänä ostaisin tämän ison koneen rinnalle, ettei leimikko jää tekemättä tai ajamatta. Jos omaa metsätaloutta ei ole, sillä pärjää, mutta on kyllä lujemmalla, ja joutuu tekemään ympäri vuoden. Meikäläisen hommissa ei ole pakko lähteä metsään kovalla pakkasella.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
