Kemijoen uppopuista riidellään edelleen
Kemijoen uittojen jälkien siivouksesta on kiistelty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Uppopuiden poistaminen aiheuttaa erimielisyyksiä.
Kuva: Markku VuorikariVaasan hallinto-oikeus päätti toukokuussa pitää voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Sen mukaan Kemijoen uittoyhdistyksen tulee tehdä puhdistustyöt yli 365 hehtaarin alueella.
Kiistaa ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti ratkaistu, sillä päätökseen on tullut kaksi valitusta. Kemijoen uittoyhdistys ja Liedakkalan osakaskunta ovat kumpikin jättäneet valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Liedakkalan osakaskunta vaatii joen perusteellisempaa puhdistamista. Osakaskunnan puheenjohtajan Matti Hervan mielestä uppopuut estävät mielekästä kalastamista.
”Verkon laittaminen Kemijokeen on kyseenalaista uppopuitten takia. Joesta kyllä saa tavanomaisia sisävesien kaloja, mutta verkot menevät rikki”, Herva kertoo.
Kemijoen uittoyhdistys pitää vuosina 1991–2001 tehtyjä uiton jälkien siivouksia riittävinä.
”Me olemme sitä mieltä, että uppopuiden nostolle ei ole perusteita. Katsomme, ettei uppopuista ole tosiasiallista haittaa”, Kemijoen uittoyhdistyksen toimitsijamies Jari Rantamaula toteaa.
Lopullinen ratkaisu asialle saataneen korkeimmasta hallinto-oikeudesta noin vuodessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
