Vanerikoivikko vaikka polttopuuksi Saksaan, sijoitusmetsien harvennukset seis – metsänomistajat vaativat kotimaan teollisuudelta käypää hintaa puulle
Useiden tavaralajien hintaero lähimaiden ja Suomen välillä on revennyt niin suureksi, että moni metsänomistaja etsii mahdollisuuksia puun viemiseksi ulkomaille.Tilaajalle
Jukka Helanderin 50-vuotias, taimikkovaiheessa pystykarsittu koivikko olisi kypsä hakattavaksi. Helander ihmettelee, miksi metsäteollisuus maksaa korkeaa hintaa Baltian maissa, kun puuta olisi saatavissa tehtaiden läheltä. Kuva: Saara LaviKerimäkeläisen Jukka Helanderin koivikon luulisi houkuttavan ostajia. Tukkikokoiset koivut on pystykarsittu oksattomiksi. Lähimmille vaneritehtaille on täältä noin 30 kilometrin matka.
Kotimaassa koivutukista maksettava hinta ei kuitenkaan houkuttele Helanderia myymään. Metsäteollisuuden hintatilaston mukaan Kymi-Savossa on maksettu koivusta päätehakkuilla viime viikkoina noin 55 euroa kuutiolta. Vuoden alussa hinta oli 50 euron hujakoilla.
Nousua siis on nähty, mutta korotus tuntuu pieneltä Baltian puun hintoihin verrattuna. Metsänomistajana Helander seuraa aktiivisesti puun hintoja kotimaassa ja lähialueilla. Viron valtion metsistä vastaavan RMK:n huutokaupassa koivutukkia myytiin elokuussa yli 200 eurolla kuutio. Vaikka Viron hinnat sisältävät rahdin satamaan, ero on selvä.
”Jos Suomessa maksettaisiin vanerikoivussa kantohintaa 100 euroa motti ja kuidussa 50, saman tien saisi tulla hakemaan ja olisi vielä puolet halvempaa kuin Viron puu. Herättää ihmetystä, miten moninkertaista hintaa kannattaa maksaa Baltiassa, kun puuta olisi aivan tehtaiden lähellä.”
Helander etsii nyt aktiivisesti puunostajaa ulkomailta.
Saksassa pinokuutiometri koivuklapia maksaa polttopuukauppiaiden verkkosivujen mukaan tällä hetkellä yleisesti yli 300 euroa kuutiolta.
Yksi mahdollisuus on, että koivikko päätyy polttopuuksi. Pystykarsitussa vanerikoivikossa moinen kuulostaa uskomattomalta, mutta sellaista energiakriisi on. Saksassa pinokuutiometri koivuklapia maksaa polttopuukauppiaiden verkkosivujen mukaan tällä hetkellä yleisesti yli 300 euroa kuutiolta.
Jukka Helander kertoo, ettei ole ainut, joka etsii uusia vaihtoehtoja.
”Keskustelu metsänomistajien kesken on ollut erittäin aktiivista. Mietitään, löytyisikö muita vaihteoehtoja puulle kuin sen myyminen kotimaisille ostajille.”
Koivutukin ohella kuitupuun, varsinkin koivukuidun, hintaero Suomen ja Baltian maiden välillä on revennyt niin suureksi, että osa metsänomistajista lykkää harvennuksia paremman hinnan toivossa. Esimerkiksi Latviassa koivukuidun satamahinta oli heinäkuussa 110 euroa ja havukuidun 78 euroa kuutiolta (MT 24.8.). Viron valtionmetsistä huudettiin elokuussa koivukuitueriä yli 130 euron kuutiohintaan.
Suomessa teollisuus on maksanut koivukuidusta keskimäärin hieman alle 20 euroa kuutiolta pystyssä ja noin 38 euroa hankintakaupoissa.
”Tällä hetkellä emme myy tai kilpailuta puhtaita harvennusleimikoita”, sanoo Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck. Yrityksellä on hoidettavana yli 70000 hehtaaria metsää. Aarin metsänomistaja-asiakkaiden joukossa on eläkeyhtiöitä, säätiöitä ja yhteismetsiä.
”Seuraamme tarkasti tavaralajikohtaisia hintoja. Nyt kauppoja ohjataan päätehakkuukelpoisiin havuleimikoihin. Jos koivun hinta tulee kohdalleen, pystymme kohdentamaan leimikoita koivuvaltaisiin harvennuksiin. Tuomme markkinoille niitä leimikoita, joista maksetaan näkemyksemme mukaan käypää markkinahintaa.”
Vienti voisi kannattaa, jos leimikolta on satamaan enintään 100–150 kilometrin kuljetusmatka.
Beck kertoo käyneensä keskusteluja kuitupuun vientimahdollisuuksista useiden eri toimijoiden kanssa. Keskustelujen perusteella vienti voisi kannattaa, jos leimikolta on satamaan enintään 100–150 kilometrin kuljetusmatka.
”Ymmärrykseni mukaan tienvarsihinta nousee selvästi yli neljänkympin. Erittäin mielellään haluttaisiin myydä kotimaahan, mutta jos vientikaupasta saatava hinta on merkittävästi korkeampi, tätäkin vaihtoehtoa harkitaan.”
Kuljetuskustannus sulkee syvällä sisämaassa sijaitsevat metsät viennin ulkopuolelle. Toisaalta puupulan pitäisi olla pahin juuri Itä-Suomen tehtailla, jotka ovat saaneet aiemmin puuta Venäjältä, Beck pohtii.
Baltian huippuhintojen Beck ei usko rantautuvan Suomeen. Nousuvaraa on silti reilusti. Beck arvelee, että jo muutaman euron korotus kuitupuun hintaan lisäisi kotimaan tarjontaa selvästi.
UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoi MT:n haastattelussa yhtiön ostavan koivukuitua Baltiasta, koska sitä ei kasva Suomessa tarpeeksi. Hakkuut nousisivat kestämättömiksi, jos teollisuuden tarpeet katettaisiin pääosin sekapuuna kasvavalla, suomalaisella koivulla (MT 29.8.).
Beck nostaa esiin viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin tulokset, joiden mukaan koivun kasvu oli 19,01 miljoonaa kuutiota vuodessa ja markkinahakkuut noin 10 miljoonaa kuutiota. Venäjältä koivua tuotiin noin 4 miljoonaa kuutiota.
”Tilastollisesti koivua on Suomessa riittävästi kattamaan teollisuuden tarpeet. Koivukuidun hinnannousu kannustasi metsänomistajia juuri koivuvaltaisten metsien harvennusrästien purkamiseen.”
Beckin mukaan leimikoiden korjattavuus ja puun laatu ovat vieläpä paremmat Suomessa kuin Baltian maissa.
Beck näkisi mieluiten, että kotimaan markkina alkaisi toimia, eikä vientiin tarvitsisi ryhtyä. Puun laivaaminen pitkin poikin Itämerta on ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti katsoen hölmön hommaa.
”Ainakin meiltä kuitupuun tarjontaa pystytään lisäämään merkittävästi. Uskomme että tarjontaa riittää, jos hinta on kohdillaan.”
Lue myös:
Kommentti: Hintaero Suomen puuhun tuntuu hurjalta - liikenisikö lisäeuroja kotimaiseenkin kuituun
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
