Susien lumijälkilaskenta toteutetaan säiden salliessa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa sekä Satakunnan pohjoisosissa

Susien alueellinen lumijälkilaskenta toteutetaan tulevana talvena yhdellä, rajatulla alueella Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, jos sääolosuhteet sen sallivat, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Laskennasta on sovittu MMM:n, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kesken.

Lumijälkilaskenta suoritetaan tammikuun lopun ja helmikuun loppupuolen välisenä aikana, ja se toteutetaan yhden päivän aikana.

Laskennan suunnittelutyö on aloitettu ja tarkemmat yksityiskohdat selviävät lähiviikkoina. Laskennan alue Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa on hirvitalousalue ”Rannikko-Pohjanmaa – Pohjanmaa 3”. Pohjois-Satakunnan laskenta-alue tarkentuu myöhemmin.

Lumijälkilaskennalla saadaan tietoa laskenta-alueen susien määrästä ja reviireistä laskentahetkellä. Jälkiä laskemassa tämän tyyppisissä kertaluonteisissa laskennoissa on tyypillisesti useita satoja vapaaehtoisia henkilöitä.

Metsästäjien, tutkimuksen ja riistahallinnon lisäksi keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua laskentaan. Lumijälkilaskennassa korostuu huolellinen jäljitys, jotta voidaan määritellä, mitkä jäljet kuuluvat samoille ja mitkä jäljet eri susiyksilöille.

Koulutetut jälkitarkastajat tarkastavat vapaaehtoisten havainnot. Osana lumijälkilaskentaa kerätään myös susien ulostenäytteitä DNA-analyysejä varten.

Toive yhteisestä laskennasta eri toimijoiden kesken on esitetty erityisesti metsästäjien taholta.

"Yhteisen laskennan tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua ja luottamusta erityisesti metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä. Laskenta tukee myös laajemmin suurpetojen havainnointia alueella", maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila toteaa.

Ennen jälkilaskentoja jälkien tarkastajille järjestetään tammikuussa koulutustilaisuus ja laaditaan koulutuspaketti laskennoista.

Suomen Metsästäjäliitto koordinoi alueella olevia vapaaehtoisia mukaan laskentaan. Järjestettävään jälkilaskentaan kutsutaan mukaan osallistumaan ja seuraamaan eri sidosryhmiä.

"Hyvien laskentaolosuhteiden lisäksi laskennan onnistumisessa vapaaehtoisten metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten laaja osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää", Ruusila toteaa.

Suden kanta-arvion tärkeimmän aineiston muodostavat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjatut havainnot, DNA-määritykset sekä pannoitettujen susien paikannustiedot. Myös lumijälkilaskennan tulokset huomioidaan osana kanta-arvion aineistopohjaa. Riistahallinto ja viranomaiset käyttävät suurpetohavaintoja esimerkiksi päätösten taustatietona.

Maa- ja metsätalousministeriöstä vahvistetaan: Metsästäjien, riistahallinnon ja tutkimuksen yhteinen susien jälkilaskenta toteutetaan tänä talvena