Meri-Lapissa tehtaillaan telkänpönttöjä – Risto Virtasen tavoite kymmenkertaistui, 500 pönttöä vielä tekemättä
Telkänpöntöt numeroidaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt, jotka vievät pöntöt maastoon ja sitoutuvat sen vuosihuoltoon.Tilaajalle
20 valmista, numeroitua telkänpönttöä odottaa hakijaansa. Kuva: Risto VirtanenTorniolainen metsästäjä Risto Virtanen käynnisti viime talvena Telkänpönttö 100 -projektin, jonka tarkoituksena oli valmistaa sata telkänpönttöä sekä nimetä vastuuhenkilöt, jotka vievät pöntöt maastoon ja huolehtivat pöntön vuosittaisesta huollosta.
Tavoite toteutui ja nyt se on nostettu tuhanteen pönttöön.
”Telkänpönttöprojektin tarkoitus on parantaa heikentynyttä sorsakantaa Meri-Lapin alueella. Toivotaan, että tämän innoittamana saadaan muitakin innostumaan tällaisesta pienriistanhoidosta”, Virtanen taustoittaa. Telkänpönttö 1 000-projekti -nimisessä Facebook-ryhmässä voi seurata projektin etenemistä.
Kaikki pöntöt numeroidaan, ja Virtanen lisää Google Maps -ohjelmalla pönttöjen sijainnit kartalle. Maaliskuun alussa kartalle oli merkitty 166 pöntön sijainnit.
Ensimmäiset sata pönttöä Virtanen tilasi viime vuonna metsäalan opiskelijoilta, jotka valmistivat ne Ammattiopisto Lappian tiloissa Kemissä.
Tänä talvena on tarkoitus valmistaa 900 pönttöä. Urakkaan Virtanen kaipaa lisää innokkaita luontoharrastajia.
”Useiden sorsalajien kannat ovat kriittisellä rajalla ja niiden pelastamiseksi pitää nyt tehdä töitä”, Virtanen vetoaa.
Avuksi on rientänyt muun muassa partiolippukunta Simon Kuutit, joka lupautui rakentamaan 50 telkänpönttöä, viemään ne maastoon ja huoltamaan vuosittain. Tornion partiolaiset ovat olleet apuna ”pönttötehtaalla”.
”Tänä vuonna Lappian rakennuspuolen opiskelijat tekivät 81 pönttöä ja Ylitorniolla Jokipajun päiväkeskus lupautui tekemään 50 pönttöä”, Virtanen kiittää.
Erityisen iloinen hän on, että hänen tuttunsa 12-vuotias poika Venni Salminen lupautui tekemään sata pönttöä.
Noin 500 pönttöä on vielä vailla tekijää.
Virtanen on ostanut rakennusmateriaalia ja saanut sitä myös lahjoituksena. Pönttöjä valmistetaan nyt talkoovoimin.
Hän korostaa, ettei yhtään pönttöä myydä, vaan kaikki, jotka haluavat projektiin osallistua, voivat hakea joko pöntönrakennusmateriaaleja tai valmiita pönttöjä maastoon vietäväksi veloituksetta, kunhan sitoutuvat ilmoittamaan pöntön sijainnin ja huoltamaan pöntön vuosittain.
Projektin ansiosta Virtanen on saanut paljon yhteydenottoja eri puolilta Suomea.
”90 prosenttia pöntöistä menee Lounais-Lappiin. Eteläisin pönttö on menossa Porvoon saaristoon ja pohjoisin Sevettijärvelle”, hän kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
