Kainuun merellä on seilannut merirosvojakin ‒ nyt siellä seilaa paljon retkeilijöitä

Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi. Pinta-alaltaan lähes 900 neliökilometrin laajuisen vesistön selät ovat laajat. Ei siis ihme, että paikalliset kutsuvat järveä Kainuun mereksi.

Järven historian suuruuden aikaa elettiin 1800-luvulla. Silloin Suomesta ja Kainuusta toimitettiin tervaa ympäri maailmaa.

Kainuun periltä tervaa kuljetettiin Oulun satamaan soutamalla, avuksi saatettiin ottaa myös purjeita. Ehkä hieman yllättäen järvellä saatettiin tarvita apua myös merirosvoja vastaan, jotka tekivät reitistä vaarallisen.

Suomen viimeisimmät merirosvot karkotettiin Oulujärven saarista vasta 1860-luvulla, kerrotaan Metsähallituksen verkkosivuilla, missä kerrotaan retkeilyalueen historiasta.

Oulujärven retkeilyalue on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Se perustettiin vuonna 1993.

Ulkoilulain mukaan retkeilyalue voidaan perustaa valtion maalle, jolla on ulkoilun kannalta huomattava merkitys. Ideana on järjestää tällaisella alueella metsätalouden harjoittaminen, metsästys, kalastus ja alueen muu käyttö niin, että ulkoilun tarpeet tulevat riittävästi huomioitua.

Alue on yksi Rokua Geoparkin kolmesta maisema-alueesta ja se sijaitsee Vaalan kunnan alueella.

Vuonna 2021 retkeilyalueen kävijämäärä oli 54 900. Valtion viidestä retkeilyalueesta Oulujärven kävijämäärä on neljänneksi suurin.

Alueella ulkoillaan erityisesti veneillä, kanooteilla ja kajakeilla. Enää ei tarvitse pelätä merirosvoja, mutta suurilla selillä myrskyt nousevat yhä nopeasti ja niihin pitää varautua.