
Kun Jussi Vanhanen valittiin Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen vuonna 2022, hän hankki elämänsä ensimmäisen metsätilan Kittilästä.
”Ajattelin, että jos ei omista metsää, ei pääse kiinni asioihin.”
Sijoitus kannatti ainakin siitä vinkkelistä, että helmikuun alussa Vanhanen valittiin Metsäliiton uudeksi toimitusjohtajaksi ja Metsä Groupin pääjohtajaksi. Konsernin omistavat yli 90 000 metsänomistajaa, jotka varmasti arvostavat kokemusta omassa metsässä saapastelusta.
Samalla päättäväisyydellä Vanhanen aikoo perehtyä uuteen tehtäväänsä. Hän tapaa työntekijöitä ja kysyy heiltä, miten Metsä Groupia pitäisi kehittää. Viisaus asuu organisaatiossa, Vanhanen sanoo.
Vasta sen jälkeen on aika tehdä johtopäätökset ja kääriä hihat.
”Hiilidioksidin talteenotto on mielenkiintoinen juttu, ja toivon, että se toteutuisi.”
Pystymetsästä Vanhasen ei tarvitse aloittaa. Metsä Group on juuri investoinut tehokkuudeltaan maailman huippuluokkaa oleviin Rauman sahaan ja Kemin biotuotetehtaaseen. Äänekoskelle rakennetaan isoa kertopuutehdasta. Muutama tippa öljyä muihin tuotantolaitoksiin kuitenkin vielä tarvitaan, sillä konsernin vuoden 2024 tulos putosi alle puoleen edellisvuodesta.
”Tulosta tarvitaan, jotta voimme investoida. Investoinnit ovat omistajille tärkeitä”, heinäkuussa aloittava Vanhanen sanoo.
Metsä Groupin tehtävänä on ostaa omistajiensa puuta, jotta he saavat siitä tuloa lyhyellä aikavälillä, mutta myös jalostaa puuta ja tuottaa sen liikevaihdolla pitkän aikavälin taloudellista hyötyä.
Uusia tehtaiden sulkemisia ei ole nyt suunnitteilla jo ennestään ilmoitettujen lisäksi.

Uudistamista tarvitaan Vanhasen mielestä siksikin, että maailma on nyt eri asennossa kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. On tärkeää, että putkessa on uusia tuotteita ja teknologioita.
Niitä löytyy Metsä Springistä, joka on konsernin innovaatioyhtiö. Se pyrkii kehittämään uutta puuhun perustuvaa liiketoimintaa. Lupaavimmasta päästä on hiilidioksidin talteenotto, jota Metsä Group pilotoi Rauman sellutehtaalla.
Hiilidioksidi on arvokas, lähes käyttämätön sivuvirta, jonka pariin voitaisiin rakentaa uutta teollisuutta. Voisiko siitä tulla jopa uusi liiketoimintaryhmä Metsä Groupiin?
”Hiilidioksidin talteenotto on mielenkiintoinen juttu, ja toivon, että se toteutuisi. Päästöjen vähentäminen on yksi puoli, mutta olisi hienoa, jos löydettäisiin sellutehtailla syntyvästä hiilidioksidista uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, jota voisi hyödyntää fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita korvaavissa tuotteissa”, Vanhanen innostuu.
Uuden kokeilu ja hapuilukin on Vanhasen mielestä tärkeää.
”Suomessa on tapana ripotella tuhkaa päälle ja olla kriittisiä. Mutta kehitystä ei tapahdu ilman, että uskaltaa kokeilla.”
Voiko harrastuksestasi pokerista hakea vertailukohtaa tapaasi tehdä bisnestä?
”Pokeri on helppo ymmärtää väärin. Ei pokerin pelaaminen ole riskin ottamista, vaan riskin hallitsemista.”
Vanhanen palaa vielä yhteiskunnassa vallitsevaan negatiivisuuden ilmapiiriin.
”Yleinen negatiivisuus tuntuu väärältä, sillä nekin, joilla olisi vara kuluttaa, vetäytyvät kuoreensa. Yleinen epävarmuus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen enemmän kuin päättäjät tajuavat.”
Vaikka 1990-luku oli suuren laman vuosikymmen, sekin alkaa jo vaikuttaa Vanhasesta kulta-ajalta.
”Silloin ainakin nuorille kaikki tuntui olevan mahdollista. Ajattelen nyt omien parikymppisten poikieni ikäluokkaa, joka kuulee kaikkialta vain negatiivista puhetta.”

Suomalaisten kilpailuvaltteja ovat osaaminen, luonteva yhteistoiminta ja joustavuus. Vanhanen viittaa kokemuksiinsa venttiilejä valmistavan Vexven toimitusjohtajana.
”Vexven tehtailla työntekijät pystyivät vaihtamaan tehtäviä. Jos yksi oli sairaana, häntä pystyttiin paikkaamaan. Kaikissa maissa ei ole sellaista kulttuuria.”
Metsä- ja sahateollisuudessa valitellaan tällä hetkellä puun korkeaa hintaa. Metsänomistajien osuuskunnan nokkamies ei sitä tee.
”Omistajamme ovat tyytyväisiä puun hintaan. Meidän tehtävämme on kiriä kustannuksia korjuussa ja kuljetuksessa”, hän näkee.
Kuljetukset on ensimmäinen haastattelun aiheista, joka saa Vanhasen kiihtymään. Kuljetusten sujuminen ei ole hänen mukaansa ongelma Metsä Groupin sisällä, mutta ulkopuolisten toimijoiden kanssa sitäkin enemmän.
”Toivon, että pääsisimme vastakkainasettelusta rakentavampaan kulttuuriin. Viime vuoden lakkojen vaikutus oli meille 60 miljoonaa euroa. Asiakkaamme voivat helposti ostaa tuotteet muualtakin.”
”Jos joku väittää tietävänsä, niin kysyn, että oletko aivan varma.”
Ympäristöasiat ovat vallanneet paljon tilaa Suomessa. Millainen ongelma luontokohteiden 50 metrin suojavyöhykkeet ja muut vastaavat ovat metsäteollisuudelle?
Vanhasen mukaan ympäristöasiat on hoidettava viimeisen päälle, sillä ulkomaiset asiakkaat todella kysyvät niiden perään.
”Samaan aikaan meitä haastetaan jopa Latinalaisesta Amerikasta. Sieltä syötetään tarinaa, että miksi ostaa puuta pohjoisen neitseellisistä metsistä, kun tropiikin puu säästää luonnonmetsiä.”
Toinen tunteita nostattava aihe Vanhaselle on metsien hiilinieluista käytävä keskustelu.
”Nyt tapahtuu niin, että ensin kerrotaan mielipide, ja sitten etsitään sitä tukevat faktat. Eikö voisi ensin hankkia faktat ja tehdä päätelmät niiden pohjalta. Minä en ainakaan tämän perusteella tiedä yhtään, mikä on totuus hiilinieluista ja maaperäpäästöistä. Jos joku väittää tietävänsä, niin kysyn, että oletko aivan varma.”
MBA, oikeustieteen kandidaatti.
Syntynyt 1971, juuret Lappeenrannassa.
Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja 1.7.2025 alkaen.
Metsä Groupin hallituksen jäsen tammikuusta 2022 lähtien.
Venttiilivalmistaja Vexve oy:n toimitusjohtaja 2017–2024.
Toimitusjohtaja pakkausmateriaali- ja paperiyhtiö Mondissa 2014–2017.
Eri johtotehtävissä UPM-Kymmenessä 1999–2013.
Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista poikaa.
Harrastukset suunnistus, pokeri ja shakki. Kirjoittanut kirjan Vapaus, veljeys ja ahneus (2016).
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
