Jyväskylän yliopiston tutkijat: Avohakkuista ei kannata kokonaan luopua, mutta jatkuvan kasvatuksen pitäisi olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimuksessa selvitettiin simulaatioin, millaisia eri tavoilla kasvatetut metsät ovat sadan vuoden sisällä.
Monitoiminnallisuuden turvaamiseksi jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan noin 75 prosentilla metsäalasta. Kuva: Kari SalonenJatkuvaa kasvatusta ja avohakkuisiin perustuvaa metsien käsittelyä yhdistelemällä päästään useiden tavoitteiden näkökulmasta parhaaseen lopputulokseen, kertoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uusi tutkimus.
Tutkimuksessa selvitettiin simulaatioin, millaisia eri tavoilla kasvatetut metsät ovat sadan vuoden sisällä.
Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole tutkimuksen mukaan paras vaihtoehto.
"Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely", Jyväskylän yliopiston tiedotteessa todetaan.
Monitoiminnallisuutta tutkimuksessa mitattiin metsien kyvyllä yhtäaikaisesti tuottaa puun myyntituloja, ilmastohyötyjä, virkistysarvoja ja elinympäristöjä metsän eliöille.
Monitoiminnallisuuden turvaamiseksi jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää noin 75 prosentilla metsäalasta.
”Jatkuvan kasvatuksen tulisi olla ensisijainen talousmetsien käsittelytapa, vaikka tavoite olisi saada metsistä mahdollisimman paljon puutuloja”, sanoo tutkija Kyle Eyvindson Jyväskylän yliopistosta
Tutkimus perustuu aiemmin tehtyihin eri-ikäisrakenteisen ja tasaikäisrakenteisen metsän kasvumalleihin. Mukana simulaatioissa oli useita eri jatkuvan kasvatuksen ja avohakkuisiin perustuvan metsänkäsittelyn tapoja, tiedote kertoo.
”Koska jatkuvaa kasvatusta on käytetty Suomessa vain vähän aikaa ja rajallisella metsäalalla, simulaatiomallinnus on keskeinen menetelmä, kun vertaillaan eri metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä”, sanoo metsäekologian tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa johtava professori Mikko Mönkkönen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
