Puumarkkinat: Latvasta tili laihtuu

Stora Enso ilmoitti elokuussa nostavansa havutukeilta vaadittua latvaläpimittaa Itä-Suomessa 2–3 senttimetrillä. Kaikki alle 18 sentin läpimittainen kuusi tai mänty hinnoitellaan muutoksen jälkeen reilusti halvemmaksi. Pikkutukinkin mittoja yhtiö muutti samalla niin, että minimiläpimitta on 14 cm aikaisemman 12 cm:n sijaan.

Aiemmin tukin minimimitta oli Stora Enson korjuussa ja useimmilla muillakin ostajilla männyllä 15 cm ja kuusella 16 cm. Ronskisti puukauppatuloja rokottava muutos saattaa hyvin saada seuraajia. Muutamat itsenäiset sahayrittäjät ovat ottaneet tiukempia mittavaatimuksia käyttöön jo aikaisemmin.

Siirtymä tukista kuiduksi on taloudellisesti dramaattinen muutos. Havutukista on viime aikoina maksettu kolminkertaista hintaa kuitupuuhun verrattuna. Monilla ostajilla on listoilla vielä pikkutukki, mutta sen hinta lämmittää puun myyjää vain vähän kuitupuuta enemmän.

Puun markkinatilanne voi muuttua isosti Stora Enson lähdettyä halpuuttamaan puun hintaa. Metsä Group ja UPM eivät vielä ole omia kantojaan kertoneet, mutta nekin tekevät varmasti tarkkoja laskelmia eri vaihtoehtojen kannattavuudesta.

Metsänomistajien on vastedes käytävä ostajaehdokkaan kanssa entistä tarkemmin läpi, millaisin mitoin ja laaduin eri puutavaralajit on hinnoiteltu.

Muutokset puun mittavaatimuksissa juontuvat erityisesti sahatavaran markkinatilanteen huonosta kehityksestä. Teollisuuden ostotarpeet ovat painottuneet entistä enemmän sellupuun suuntaan, tällä ”korjausliikkeellä” kuituraaka-aineen osuus kasvaakin selvästi.

Latvaläpimitan nostamisen taloudellinen vaikutus tuntuu kaikissa puukaupoissa, joissa tukkia korjataan. Lisäksi se merkitsee sitä, että harvennushakkuuta pitää siirtää myöhemmäksi, jos siitä haluaa kunnon tilin. Pari kolme senttiä latvaläpimitassa ei kuulosta paljolta, mutta sen saaminen puun runkoon vaatii useampia vuosia.

Kotimaisen tutkimuksen mukaan tukin minimilatvaläpimitan vaikutus leimikon tukkisaantoon ja myyntiarvoon oli sekä kuusella että männyllä sitä suurempi, mitä pienempi leimikon keskitilavuus oli. Tukkien latvaläpimitalla on puukaupan lopputuloksen kannalta siksi eniten merkitystä harvennusleimikoissa. Kohteesta ja eri puutavaralajien hintasuhteista riippuen lopputilitys voi laskea jopa 30 prosenttia, kun latvaläpimittaa nostetaan pari senttiä. Mäntyleimikoissa muutos on suurempi kuin kuusikoissa.

Sahojen kannalta tukkien hinnan eriyttäminen latvaläpimitan mukaan on hyvin perusteltu. Latvatukin vajaasärmäiset tuotteet ovat markkinoilla ihan eri hintaluokassa kuin hyvälaatuiset tyvilankut. Laadun huomioiminen hinnoittelussa ei välttämättä olisi pidemmällä aikavälillä metsänomistajankaan edun vastaista, mikäli parhaista tukkilaaduista maksettaisiin niiden ansaitsemaa korkeampaa hintaa.

Tuotteiden laadun lisäksi tukkien paksuus vaikuttaa sahauksessa myös saantoon. Mitä järeämpää puu on, sitä suurempi osa siitä voidaan työstää myytäväksi tavaraksi. Pieniläpimittaisissa tukeissa suurempi osuus päätyy prosessissa hakkeeksi ja muiksi sivutuotteiksi, joiden hinta on alhainen.

Mäntytukin sahausarvo kasvoi suomalaisen selvityksen mukaan yli 10 prosenttia latvaläpimitan kohotessa 15 senttimetristä 18 senttimetriin. Kuusella muutos ei ole näin voimakas, mutta selvä joka tapauksessa. Prosentit eivät ole tarkkoja eivätkä yleispäteviä, sillä vaikuttavia tekijöitä on paljon tukkien pituuksista, käytetystä teknologiasta ja eri tuotteiden markkinatilanteesta lähtien.

On mielenkiintoista, että Stora Enso otti uudet läpimitat käyttöön vain vahvimmalla hankinta-alueellaan Itä-Suomessa. Jotkut voivat ajatella tämän eriarvoistavan myyjiä. Toisaalta kyseessä voi olla kokeilu, joka onnistuessaan johtaa siihen, että tapa otetaan käyttöön koko maassa. Tukkien läpimittavaatimuksia ovat jo aiemmin kasvattaneet muun muassa Kainuussa ja Koillismaalla toimivat itsenäiset sahat Kuhmo Oy ja Pölkky Oy.

Puun mittavaatimusten kiristäminen sattuu myyjien kannalta ikävään aikaan. Kilpailu tukkipuusta ei nyt ole erityisen kiivasta, sen kertovat laskevat hinnatkin. Mittojen muutos on tapa laskea hintaa lisää, vaikka se ei tilastoissa näykään.

Puun myyjän on aina kauppoja tehdessään hyvä tiedostaa se, että ostajien mitta- ja laatuvaatimukset voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Läpimitan lisäksi myös katkonta vaikuttaa merkittävästi puukaupan lopputulokseen. Ostajalla tulisi mielellään olla käytössään myös lyhyitä tukkimittoja, ja nämä tulisi mainita jo kauppasopimuksessa. Mitä enemmän ostaja käyttää vain pitkiä tukkimittoja, sitä suurempi osa rungosta on vaarassa joutua kuitupinoon.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2019.