”Metsärahaston metsänomistus on liiketoimintaa, jossa taloudellinen tuotto on tärkeää”, sanoo Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen

Millaiselta näyttävät perinteisen metsätalouden toimintaedellytykset Suomessa?

Markkinanäkökulmasta katsottuna erittäin hyviltä. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden kysyntä maailmassa kasvaa edelleen, sillä uusiutumattomia raaka-aineita halutaan korvata uusiutuvilla. Paremman elintason tavoittelu globaalisti lisää esimerkiksi hygieniapapereiden kysyntää, samoin kartongin kulutus kasvaa. Myös puurakentaminen on vahvassa nousussa.

Kun sen sijaan tarkastellaan metsätalouteen vaikuttavaa politiikkapuolta, näkymät ovat epävarmemmat.

Huolestuttaako sinua EU:n metsiä koskeva päätöksenteko?

Huolestuttaa. Euroopan unionin Green Deal -ohjelman tavoitteet ovat hyvät ja suunta oikea. Iso kysymysmerkki on kuitenkin se, miten tavoitteita toteutetaan.

EU esittää vahvaa regulaatiota metsien biodiversiteettiin, ennallistamiseen, hoitoon ja käyttöön. Monet EU-päättäjät tuntuvat tuomitsevan koko metsäsektorin ottamatta huomioon sitä, että Euroopan mittakaavassa on pystytty lisäämään metsäpinta-alaa, metsien kasvua, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta.

Sääntelyn pitäisi edesauttaa vihreää siirtymää eikä estää sitä. Herää kysymys, tavoitteleeko EU vihreää markkinataloutta vai vihreää suunnitelmataloutta.

Uuden strategianne mukaan Finsilva on ”metsä- ja luontopääomayhtiö”. Mitä se tarkoittaa?

Haemme parhaillaan omaa ekologista lokeroamme, jossa pystymme ottamaan liiketaloudellisesti järkevästi huomioon sekä metsiemme taloudellisen tuoton että luontoarvot. Olemme 135 000 hehtaarillamme Suomen neljänneksi suurin metsänomistaja. Meillä on metsäpääoman lisäksi luontopääomaa ja sen tuottamia palveluja. Kummallekin pääomalle pitää saada tuottoa.

Haluamme jalostaa luontopääomaamme ja löytää siihen liittyville tuotteille markkinoita. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian kehittäminen kuuluu luontopääomaan. Luontopääoman hoitoa on myös se, että vaalimme luontoarvoja ja ennallistamme joitakin omistamiamme alueita. Parhaillaan teemme lintukosteikkoa Pielavedelle.

Myymämme mökkitontit ovat meille sekä metsä- että luontopääomaa. Mökkitontteihin voi liittyä maisema-arvokauppaa. Halutessaan mökkitontin ostaja voi ostaa mökin ympäriltä maisema-aluetta, mikä varmistaa mökkiympäristön säilymisen maisemallisesti sellaisena kuin mökin omistaja haluaa.

Strategiamme mukaisesti haluamme toteuttaa vastuullisuutta ja luonnon monimuotoisuutta kaikessa toiminnassamme.

Ostatteko lisää metsää ja millä kriteereillä?

Olemme kiinnostuneita ostamaan lisää metsää, sillä tavoittelemme maltillista kasvua. Metsäalamme kasvaa keskimäärin 300–400 hehtaarilla vuodessa. Meillä on ostettaville metsille oma tuottoarvotavoitteemme, emmekä lähde mukaan sellaisiin kilpailutuksiin, joissa arvostustasot nousevat varsin korkeiksi.

Metsiä ostamme ydinalueiltamme, joita ovat Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Myös Koillis-Savossa meillä on metsäkeskittymä, samoin Karkkilan-Salon suunnalla.

Metsiemme maantieteellinen sijainti on perua yhtiömme aikaisempien omistajien historiasta.

Miten Finsilvan metsiä jatkossa hoidetaan?

Meillä on oma metsänhoitomalli, jossa Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia on hieman räätälöity tarpeisiimme. Hoidamme metsiämme tehokkaasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Olemme mukana sekä PEFC- että FSC-sertifioinneissa.

Sekä hakkuumääriin että pinta-alaan suhteutettuna panostamme metsiemme hoitoon noin kolme kertaa niin paljon kuin yksityismetsänomistajat keskimäärin. Metsänhoito- ja suunnittelutyöt ostamme Metsä Groupilta. Seuraamme systemaattisesti metsänhoidon ja luonnonhoidon tasoa.

Kenelle myytte puun?

Meillä on pitkäaikainen toimitussopimus Metsä Groupin kanssa, joten valtaosa puustamme menee sinne. Isojen volyymien takia meillä on oltava pitkäaikaiset puunmyyntisopimukset.

Miten aiotte panostaa tuuli- ja aurinkovoimaan?

Meillä on isoja tilakokonaisuuksia, joille olisi mahdollista rakentaa kokonaisia tuuli- tai aurinkovoimapuistoja. Aurinkovoimaloita sopisi hyvin esimerkiksi käytöstä poistetuille turvesoille. Jatkossa viemme energiahankkeita itse aktiivisesti eteenpäin ja haemme niihin yhteistyökumppaneita. Meillä on jonkin verran jo aikaisemmin tehtyjä sopimuksia, joissa olemme osana tuulivoiman tuotantoaluetta.

Miten mökkitonttien kauppa käy?

Kauppa käy kohtalaisesti. Korona-aika lisäsi rantatonttien kysyntää, mutta samaan aikaan markkinoille tuli myyntiin paljon vanhoja mökkejä ja iso osa kysynnästä suuntautui tonttien sijasta niihin.

Omistuspohjanne muuttui helmikuussa, kun Metsäliitto ja MTK luopuivat osuuksistaan. Oliko se sinulle yllätys?

Asia ei ollut varsinaisesti yllätys. Metsäliitto oli jo vuonna 2015 keventänyt jonkin verran omistustaan Finsilvassa. Omistukset muuttuvat sitä mukaa kuin toimintaympäristökin muuttuu.

Finsilvan pääomistaja on Dasos Capital. Millaista on hoitaa metsärahaston metsiä?

Dasos Capital on johtava eurooppalainen kestävän metsäsijoittamisen varainhoitaja. Dasoksen metsänomistus on ammattimaista metsänomistusta ja liiketoimintaa, jossa taloudellinen tuotto on tärkeää. Myös pitkäjänteinen ja vastuullinen toiminta on pääomasijoittajille tärkeää.

Vastuullisuudesta raportoiminen on pääomasijoittajalla huomattavasti isommassa roolissa kuin pienmetsänomistajilla. Ammattimainen suurmetsänomistaja joutuu raportoimaan vastuullisuudestaan omistajilleen ja rahoittajilleen. Raportoimme jo nyt esimerkiksi metsiemme hiilensidonnasta.

Teemme myös paljon hanke- ja kehitystyötä yliopistojen, Luonnonvarakeskuksen, Metsäkeskuksen ja ELY-keskusten kanssa.

Maksavatko metsärahastot metsämaasta liikaa, niin kuin monet metsänomistajat ajattelevat?

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Joku ostaja maksaa metsästä kohtalaisen paljon, mutta sillä lienee jokin logiikka siihen. Ostohinta perustuu aina ostajan strategiaan.

Me haemme tuottoa järkevillä ostohinnoilla ja kustannustehokkaalla toiminnalla. Emme yleensä kilpaile hinnalla.

Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Viime viikon lopulla olin kaksi päivää mukana metsiemme FSC-auditoinnissa Kaavilla Pohjois-Savossa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2022.