Suomen hirvikanta on ollut samalla tasolla viimeksi 1990-luvun puolivälissä – syksyn pyyntiluvat vähenivät selvästi

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen hirvikannan koko viime syksyn jahdin jälkeen oli noin 77 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 4,4 prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suurimmat hirvitiheydet, noin neljä hirveä tuhannella hehtaarilla, olivat Lounais-saaristossa ja eteläisellä rannikolla. Pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan puolet rannikon määristä. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet olivat pääosin 2−4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

1980-luvun alussa Suomen metsissä käyskenteli 120 000 hirveä metsästyskauden jälkeen. Metsävahinkojen ja hirvionnettomuuksien vuoksi metsästystä lisättiin ja 1990-luvun puolivälissä määrä oli laskenut noin 80 000 yksilöön.

Sen jälkeen kanta jälleen kasvaa. Hirvi on nopea lisääntymään ja jo 2000-luvun taitteessa kanta oli kasvanut kaikkien aikojen suurimmaksi, liki 160 000 yksilöön.

Viime vuosina hirvikantaa on jälleen pienennetty ja kanta on painunut 1990-luvun tasolle. Kannan pienentyminen on näkynyt aiempaa pienempinä saaliina. Hirvisaalis väheni viime vuonna lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla.

Hirviä kaadettiin Suomen riistakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna noin 37 000. Määrä on noin 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 77,5 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Alueellisten riistaneuvostojen vuosille 2021–2023 asettamat hirvitiheystavoitteet ovat suuressa osassa maata hieman alle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 69 000–86 000 hirven kantaa koko maassa.

Riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet kaikilla hirvitalousalueilla verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden säilyttämiseen.

Hirvenmetsästykseen arvioidaan vuosittain osallistuvan runsaat 100 000 metsästäjää. Kuva: Sanne Katainen

Suomen riistakeskuksen kaikilla toimialueilla syksyn hirvenmetsästykseen on myönnetty pian alkavalle metsästyskaudelle aikaisempaa vähemmän pyyntilupia. Suurin lasku on Lapissa, jossa myönnetty pyyntilupamäärä laski edellisvuodesta 30 prosenttia. Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saatiin saaliiksi 4 618 hirveä, joista kolmasosa oli vasoja. Myönnetyistä 5 869 pyyntiluvasta käytettiin 65 prosenttia.

Myös Uudellamaalla pyyntilupien määrä väheni 25 prosentilla. Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta yhdellä on saavutettu Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston asettama hirvitiheystavoite. Kolmella hirvitalousalueella kanta on tavoitetta hieman harvempi ja yhdellä edelleen tavoitetta tiheämpi.

Muualla pyyntilupien määrät vähenivät noin 10−20 prosentilla.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1. syyskuuta vahtimismetsästyksellä. Hirven täysimittainen metsästys alkaa 14. lokakuuta alkaen.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen pyyntijakso Lapissa on 1.9.–20.9. Toinen pyyntijakso alkaa 7.10.2023 ja päättyy 15.1.2024. Poronhoitoalueella koiran käyttö on kielletty metsästyksessä aikavälillä 1.1.–15.1.2024.