Jättituki metsäkadon historian tutkimukseen – Viipurin Karjalan metsien piti olla loppuun kaluttuja, mutta taide väittää toisin

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijan, dosentti Antti Räihän työryhmä on saanut Koneen Säätiöltä 289 000 euroa hankkeelle ”Metsäkuvan kääntöpuoli: Metsäkatoalueiden yhteiskuntahistoria ja maisemakuvasto Suomessa ja Ruotsissa noin 1820–1920”.

Hankkeessa yhdistyvät empiirinen historiantutkimus ja taidehistoriallinen visuaalisen kulttuurin yhteiskunnallinen analyysi. Tutkimus painottuu metsävarallisuutta käsittelevään keskusteluun, metsämaiseman visualisoinnin yhteiskunnalliseen merkitykseen ja metsävarallisuuden paikallisiin realiteetteihin.

Tutkimuksen keskiössä on Viipurin Karjala, jonka metsävarat olivat useiden viranomaislähteiden mukaan loppuun käytettyjä 1800-luvun jälkipuoliskolla.

”Alueen talonpoikaisväestön, kuten myös Viipurin karjalaista maisemaa kuvanneiden teosten luoma kuva metsävaroista vaikuttaa samaan aikaan kuitenkin poikkeavalta”, Räihä toteaa tiedotteessa.

Viipurin Karjalasta tehtyjä havaintoja tutkijat vertaavat vastaavan ajan Ruotsin Taalainmaahan. Alueet muistuttavat läheisesti toisiaan niin virallisten metsävaraselvitysten tulosten kuin viljanviljelyn vähäisyyden ja sivuelinkeinojen keskeisyyden osalta.

Hanketta johtavan Räihän lisäksi työryhmään kuuluvat dosentti Pirita Frigren Turun yliopistosta ja tutkija Antti Vallius musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta.

Metsän puolella on Koneen Säätiön uusi avaus, joka tuo yhteen metsän parissa työskenteleviä tutkijoita, taiteilijoita, journalisteja ja aktivisteja. Se lisää moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua metsien merkityksistä ja tuo esiin ääniä, jotka eivät ole päässeet kuuluviin metsäkeskusteluissa.

Säätiö myönsi äskettäin 20:lle metsään liittyvälle hankkeelle yhteensä 2,8 miljoonan euron rahoituksen.