Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi

Maataloudessa yleisesti rikkakasvien torjuntaan käytetty glyfosaatti on myös metsätalouteen hyväksytty tehoaine, mutta sitä suihkii metsäänsä ani harva.

Soittokierros metsäyhtiöihin ja metsänhoitoyhdistyksiin antaa ymmärtää, että kemiallista vesakontorjuntaa ei harrasteta, kalustoa ei ole käytössä eikä kiinnostusta menetelmien kehittämiseen ole.

Kemiallisia torjunta-aineita käytetään metsätaloudessa lähinnä pellonmetsityksissä ja muissa kohteissa, joissa runsas heinikko uhkaa tukahduttaa puuntaimet.

Luonnonvarakeskuksen tuorein tilasto kemiallisesta heinäntorjunnasta on vuodelta 2014, jolloin koko maassa käsiteltiin 423 hehtaaria.

Glyfosaattia olisi kuitenkin mahdollista ja sallittua käyttää myös vesakontorjuntaan taimikonhoidossa.

Muuramelainen pienmetsäkoneiden valmistaja Usewood on kehittänyt yrityksen risuraivaimeen lisälaitteen, jonka avulla kannot voi käsitellä glyfosaatilla raivauksen yhteydessä.

Tehoainetta annostellaan raivaimen terän alapinnalle, joka sivelee katkaistavien puiden kannot. Kymmenenprosenttista glyfosaattiliuosta kuluu noin 200 litraa hehtaarille. Viisiprosenttinenkin riittää Usewoodin kokemusten mukaan.

Peltokäytössä yksiprosenttinen liuos on tavanomainen vahvuus.

Koska kannot eivät kasvukauden aikana tehdyn glyfosaattikäsittelyn jälkeen veso, yksi raivauskerta riittää. Tämä tuo metsänomistajalle merkittävät säästöt kaksinkertaiseen raivaukseen verrattuna.

Menetelmän todettiin ehkäisevän tehokkaasti vesakoitumista myös Metsäntutkimuslaitoksen (nykyinen Luonnonvarakeskus) raivaustutkimuksessa vuonna 2011.

Usewoodin tuotekehittely lisälaitteen parissa on loppunut, koska kemialliselle vesakontorjunnalle ei ole juurikaan kysyntää.

"Glyfosaatti on hyvä aine, mutta sillä on paha maine. Menetelmä ei toimi tässä mielipideilmastossa. Yksittäiset isännät sitä saattavat käyttää", sanoo Usewoodin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Usenius.

Suomen yleisin metsäsertifikaatti PEFC edellyttää, että kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti ja vain tarpeen mukaan. Erikseen on mainittu, että lehtipuuvesakkoja ei saa käsitellä kemiallisin lehvästöruiskutuksin. Kantokäsittely on kuitenkin sallittu.

"Kyllä sertifikaatti sallii sen, ja glyfosaatti on hyväksytty kasvinsuojeluaine. Jos käsittely on katsottu välttämättömäksi, se ei ole kriteerin vastaista toimintaa", vahvistaa PEFC:n pääsihteeri Auvo Kaivola.

Muualla kuin metsätaloudessa glyfosaattia saatetaan käyttää maastossa, kun vesakon kasvusta on haittaa.

Esimerkiksi maa- ja biokaasuyhtiö Gasumilla on 1 300 kilometriä korkeapaineista kaasun siirtolinjaa, joka on pidettävä avonaisena.

"Glyfosaattia käytetään kantosivelynä kaasun siirtolinjalla kasvavan pajukon torjuntaan", kertoo yhtiön ympäristöpäällikkö Minna Tolonen.

Käsittely toistetaan kaasulinjoilla noin viiden vuoden välein.

Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkatorjunta-aine. Sillä on julkisessa keskustelussa kyseenalainen maine. Ainetta on epäilty syöpävaaralliseksi ja sen myyntilupa oli katketa viime vuonna EU:ssa, mutta viranomaiset eivät ole nähneet perusteita kiellolle.

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen Efsa on hyväksynyt glyfosaatin turvalliseksi, ja kemikaalivirasto Echa on todennut, ettei aine ole syöpävaarallinen.

Glyfosaatin nykyinen myyntilupa EU:ssa on voimassa 15. joulukuuta asti. EU-komissio on tiedustellut jäsenmaiden kantaa luvan jatkamiseksi kymmenellä vuodella. Monien maiden, muun muassa Saksan ja Ranskan, kanta on vielä avoin. Jatkoluvasta keskustellaan ministerikokouksessa lokakuun alussa.