Yksityismetsien puustosta vapautuva hiili on metsänkäyttöilmoituksiin perustuvan arvion mukaan noin 57 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain. Kuva: Rami Marjamäki
50 000 suomalaista omistaa puolet yksityismetsien hiilivarastoista – näin asiantuntija selittää tuoreen tutkimuksen tuloksia
Asiantuntijoiden mukaan ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi keskeistä ymmärtää sen vaikutukset metsänomistajien päätöksiin.Tilaajalle
Raportin mukaan suurituloiset ovat muita useammin metsänomistajia ja he omistavat keskimääräistä suurempia metsäkiinteistöjä. Kuva: Sanne KatainenDatahuoneen tekemä raportti Suomen yksityisomisteisista metsistä sisälsi hätkähdyttävän tiedon. Raportin mukaan yksi prosentti suomalaisista omistaa peräti puolet yksityismetsien hiilivarastoista.
Käytännössä tieto tarkoittaa sitä, että kun yksityismetsiin on raportin mukaan sitoutunut 520 miljoonaa tonnia hiiltä, niin puolet tuosta määrästä on noin 50 000 suomalaisen metsänomistajan hallussa.
Näin raportin sisältöä selittää sen tekemisessä mukana ollut apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta.
”Halusimme tässä raportissa avata sitä, että kuka ne hiilinielut sitten lopulta omistaa. Lisäksi halusimme kuvata sitä, että minkälaisilla ihmisillä ne hiilinielut ja -varastot oikein ovat”, Ahlvik sanoo.
”Yksi havainto oli, että vaikka moni metsänomistajista on kaupunkilaisia, niin tämä 50 000 metsänomistajan joukko painottuu sitten maaseudulle paljon enemmän.”
”Toinen havainto oli se, että vaikka metsänomistajista töissä käyviä on yli puolet, niin myös eläkeläisiä on huomattava määrä, noin 40 prosenttia.”
Raportissa myös huomautetaan, että hiilivarastojen omistus on painottunut korkeampiin tuloluokkiin, sillä esimerkiksi ylin tulokymmenys omistaa 26 prosenttia varastoista.
”Tällainen analyysi voisi ja pitäiskin olla siellä tukena kun valmistellaan päätöksiä.” Lassi Ahlvik
Suomessa maankäyttösektori on ollut historiallisesti merkittävä nettonielu – se on siis sitonut enemmän hiilidioksidia itseensä kuin siitä on vapautunut. Viime vuosina huolta on kuitenkin aiheuttanut se, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi.
Raportin mukaan yksityisomisteiset metsät, omistajien tekemät päätökset ja niille luodut kannustimet ovatkin keskeisessä asemassa maankäytön nettohiilinielun säilyttämiseksi ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi.
Ahlvikin mukaan keskustelu hiilinieluista ja -varastoista on usein hieman vinoutunutta, sillä siinä unohdetaan helposti yksittäisen metsänomistajan asema.
”Halusimme raportissamme avata näitä hiilinieluja ja -lukuja, sekä tuoda ne omistajan tasolle. Metsät ovat usein käytännössä tärkeitä varallisuuseriä niille, joilla niitä on, niin haluttiin tuoda myös tätä kulmaa tämän raportin kautta esiin.”
”Kun puhutaan hiilinieluista tai hiilivarastoista, niin aika usein puhutaan koko Suomen tasolla. Siinä helposti unohtuu, että lopultahan ne on yksityishenkilöiden omistamia metsiä ja varallisuutta, joka on kiinni siinä maassa ja siinä metsässä.”
Raportin taustalla oli Ahlvikin mukaan motiivi tuoda lisää tieteellistä tutkimustietoa ilmastopolitiikan tueksi. Politiikkakeinoja arvioitaessa olisi keskeistä tietää niiden vaikutus metsänomistajien päätöksiin.
”Tässä oli sellainen ajatus, että kun jossain vaiheessa alkaa tulla ilmastopolitiikkaa metsiin liittyen, niin sitten tällainen analyysi voisi ja pitäiskin olla siellä tukena kun valmistellaan päätöksiä. Näin voidaan sitten katsoa paremmin se kohdentuminen.”
”Eli minkälaisia tulonjakovaikutuksia päätöksillä on ja miten niitä voi sitten kompensoida, jos niistä syntyy esimerkiksi ylimääräisiä kuluja tietyille ryhmille. Tällainen datan avulla tehty taustatyö voi auttaa ymmärtämään näitä vaikutuksia.”
Myös jatkotutkimukselle on Ahlvikin mukaan ehdottomasti tarvetta. Selvitettävä olisi esimerkiksi se, että minkälaisilla metsänomistajilla voisi olla halukkuutta suojella metsiään ja miten tätä halukkuutta voitaisiin tukea.
”Hyvä ja mielenkiintoinen jatkoaihe on yhdistää tämä nyt saatu tieto erilaisiin kyselyihin ja lähteä selvittämään, että minkälaisilla metsänomistajilla olisi sitten suojeluhalukkuutta, kiertoajan pidennyksen halukkuutta tai muuta vastaavaa.”
Datahuoneen tuore selvitys yhdisti ensimmäistä kertaa metsänomistajien taustatiedot metsänkäyttöilmoitus- ja metsävara-aineistoihin. Aiemmat tiedot omistuksen jakautumisesta ovat perustuneet kyselytutkimuksiin.
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) osana toimiva itsenäinen yksikkö. Raporttiin pääset tästä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
