Höyrylaiva Tarjanne kulkee taas haloilla lähes 60 öljyvetoisen vuoden jälkeen –purjehduskauden aikana palaa 350 kuutiota puuta

Hikikarpalot valuvat osa-aikaisen laivanlämmittäjän Robin Raidan otsalta höyrylaiva Tarjanteen ruumassa. Laiva on kiinnittynyt Mustalahden satamaan Tampereelle noin tunti sitten, lämpötila konehuoneessa on hieman laskenut ja tulipesässä on enää hiillos.

Raidan työpäivä jatkuu. Hän pinoaa metrisiä koivu- ja mäntyhalkoja. Halot siirtyvät katkeamatonta tahtia rannalta laivaan viiden miehen letkassa. Raita on ketjun viimeinen lenkki.

Illan urakkana on runsaan 20 kuution puukasan lastaaminen laivaan tulevia matkoja varten. Laiva lähtee järvelle taas seuraavana aamulla.

Osa-aikainen laivanlämmittäjä Robin Raita latoo halkoja Tarjanteen ruumaan. Kuva: Rami Marjamäki

”Kaksi tuntia tässä menee”, arvioi konemestari Markus Puttonen illan halkorallin kestoa ja silmäilee samalla puukasan kokoa. Hetken päästä hän tarttuu puhelimeen ja pyytää halkotoimittajaa tuomaan lisää polttoainetta satamaan.

115-vuotias Tarjanne on kulkenut tämän kesän kotimaisten halkojen voimin. Alun perin laivan höyrypannu lämpesi puita polttamalla. Purjehduskaudeksi 1964 laivalle kuitenkin rakennettiin öljysäiliöt ja se alkoi käyttää kevyttä polttoöljyä.

Melkein 60 vuoden öljyisen vaiheen jälkeen täksi purjehduskaudeksi puu teki paluun.

”Haloissa on kova työ, mutta en kaipaa öljyä. Metristen halkojen heittäminen uuniin on kyllä hikistä hommaa. Uunia on täytettävä alle kymmenen minuutin välein”, Puttonen sanoo.

Konemestari Markus Puttonen (vas.) ei haikaile öljyn perään, vaikka halot työllistävät enemmän kuin öljy. Halkoketjussa mukana kesätyöntekijä Leevi Ollinen. Kuva: Rami Marjamäki

Halkoja varten laivasta purettiin viime syksyn ja talven aikana kaksi vajaan viiden kuutiometrin öljysäiliötä. Niiden paikalle tehtiin halkoruumat. Myös öljysuuttimet poistettiin ja tulipesiin tehtiin uuni- ja vetoluukut sekä arinat.

Markus Puttonen vastasi muutostöistä. Purjehduskaudella hän hoitaa höyrykonetta ja useimmiten mies huhkii lämmittäjänäkin. Ajoittain apuna on toinen lämmittäjä.

Tarjanne ajaa reittiä Tampere–Virrat. Sen on Suomen ainoa pitkää linjaa ajava höyrylaiva alkuperäisellä reitillään.

Suuntaansa matka kestää noin kahdeksan tuntia. Tuona aika laivan tulipesässä palaa noin kahdeksan kuutiota halkoja. Tarjanne tekee neljä matkaa viikossa yhdentoista kesäviikon aikana.

Karkealla perusmatematiikalla höyrykoneen pyörittäminen vie purjehduskaudessa noin 350 kuutiota halkoja.

”Erityisesti lämpötilan ja paineen nostaminen syövät puuta. Ajon aikana halkoja menee vähän vähemmän.”

Puulla korvataan melkoinen määrä kevyttä polttoöljyä.

”Yhteen suuntaan meni noin tonni kevyttä polttoöljyä”, konemestari Puttonen sanoo.

S/S Tarjanteen varustamon Oy Runoilijan Tien toimitusjohtaja Mari Vuorinen tarkastelee halkoihin siirtymistä imago- ja talousnäkökulmasta.

”On hienoa palauttaa laiva juurilleen ajassa, jossa juuret ja alkuperäisyys tuntuvat korostuvan. Siirtyminen puuhun tukee yhtiön ja sen emon Tampereen kaupungin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteita”; Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan öljyn vaihtaminen halkoihin on ekoteko, vaikka puun polttaminenkaan ei välttämättä ole sataprosenttisesti ekologista ja terveellistä.

Siirtymällä on myös myönteinen vaikutus yhtiön talouteen.

”Puu on meille halvempaa kuin öljy. Yhtiön mittakaavassa sillä on merkitystä.”

Öljyyn verrattuna halot säästävät käynnissä olevalla purjehduskaudella 10 000–20 000 euroa. Puut tulevat yhdeltä pirkanmaalaiselta toimittajalta talvella tehdyn yksivuotisen sopimuksen mukaan.

S/S Tarjanne valmistui 1908. Viestintä komentosillalta konehuoneeseen hoidetaan perinteisin menetelmin. Kuva: Rami Marjamäki

Puun hinnannousu keväällä on pantu merkille myös varustamossa.

”Toivotaan, että nousu ei olisi hirvittävän kova. Nyt meillä on kiinteä hinta. Sen varaan olemme tehneet muun muassa kannattavuuslaskelmat.”

Vuorinen sanoo, että muutos on tuonut paljon myönteistä palautetta: sitä on kehuttu sosiaalisessa mediassa ja perinteinen media on tehnyt useita juttuja Tarjanteen polttoainemuutoksesta .

Onko ollut vaikutusta asiakasmääriin?

”Varsinkin alkukesä meni paremmin kuin yleensä. Ennen juhannusta risteilyille on ollut haastavaa saada matkustajia, mutta tänä vuonna kesän avausristeily myytiin ensimmäisenä loppuun. Ihmiset halusivat juuri sille ensimmäiselle halkoristeilylle.”

Viime torstaina laivan henkilökunta siirsi halot laivaan, mutta maanantaisin urakan hoitavat tamperelaisen Raholan Pyrkivän koripallojuniorit.

”Halkosavotalla juniorit korvaavat yhden oheisharjoituksen. Seura ja joukkueet saavat työstä pientä tuloa ja meille tämä on mielekäs tapa tehdä yhteistyötä hyvän kumppanin kanssa”, Vuorinen kertoo.

S/S Tarjanne käyttää purjehduskauden aikana noin 350 kuutiota halkoja. Jos puuseos on kovin mäntypitoinen, määrä voi olla suurempikin. Kuva: Rami Marjamäki